Aloite 13 – Liikuntaa työurien pidentämiseksi & Aloite 14 – Ikäihmiset resurssina

Puoluekokouksen päätös

Yhteinen vastaus ja päätös aloitteisiin Aloite 13 – Liikuntaa työurien pidentämiseksi ja Aloite 14 – Ikäihmiset resurssina

RKP toimii sen hyväksi, että

  • on kannustavaa osallistua työelämään myös eläköitymisen jälkeen ja eläkkeen kerryttäminen voi jatkua myös yleisen eläkeiän jälkeen
  • porrastettu ja korotettu ansiotulovähennys jatkuu 60 vuotta täyttäneille
  • 66-vuotiaita tai sitä vanhempia työllistäneiden työnantajien työnantajamaksua alennetaan
  • otetaan käyttöön erityinen vähennys niille eläkeläisille, jotka haluavat jatkaa työskentelyä eläköitymisen jälkeen, jotta työelämässä jatkaminen olisi houkuttelevampaa
  • panostetaan työntekijöiden henkisen ja fyysisen terveyden vahvistamiseen koko työuran ajan.
  • selvitetään mahdollisuutta alentaa tuloveroprosenttia jo eläkeiän ylittäneiden, mutta ei vielä eläkkeelle jääneiden henkilöiden osalta
  • on kannustavaa siirtää eläkkeelle jäämistä mahdollisimman kauan

 

Aloitteen käsittely

Puoluevaltuuston vastaus

Suomalaisten työurat ovat lyhempiä kuin muissa Pohjoismaissa. Kun otetaan huomioon maassamme vallitseva työvoimapula, tulee ikäihmiset nähdä voimavarana, jolla on kokemusta ja tietämystä.
80-90-100-malli on eräänlainen osa-aikaeläkkeen muoto, jossa henkilö voi lyhentää työaikansa 80 prosenttiin ja samalla saada yhä 90 prosenttia palkasta ja 100 prosenttia työeläkkeestä eli työnantajan maksamasta eläkkeestä. Esimerkiksi Ruotsissa 80-90-100-malli edellyttää usein, että työnantajan ja ammattiliiton välillä on paikallinen sopimus. Mallia voidaan siis soveltaa erilaisina muunnelmina paikallisesta sopimisesta riippuen. Koska palkka laskee 90 prosenttiin normaalipalkasta, se tarkoittaa, että malli vaikuttaa ansaitun yleisen eläkkeen tasoon eli valtion maksamaan osaan eläkkeestä. Se voi vaikuttaa myös sairauskorvaukseen. Mallin tarkoituksena on, että työntekijät jaksavat pidempään työelämässään.

RKP:n tavoitteena on nostaa työllisyysaste 80 prosenttiin. Tämä tarkoittaa, että tarvitsemme lisää ihmisiä töihin. Työllisyysasteen saavuttamiseksi tarvitaan työntekoon kannustavia toimenpiteitä, mutta myös panostuksia parempaan työhyvinvointiin ja työssä jaksamiseen. Marinin hallituksen aikana laadittiin RKP:n aloitteesta kansallinen työhyvinvointiohjelma. Tätä ohjelmaa on jatkettava. On tärkeää panostaa työhyvinvointiin, jotta voimme paremmin ja pystymme vähentämään työkyvyttömyyseläkkeitä. Erilaisia osa-aikatyön muotoja tarvitaan myös, jotta esimerkiksi työn ja perheen yhteensovittaminen onnistuu joustavasti.

RKP haluaa, että työelämään osallistuminen on kannustavaa myös eläkkeelle jäämisen jälkeen kaikille sitä haluaville. Siksi haluamme, että eläkkeen kerryttäminen voi jatkua myös yleisen eläkeiän jälkeen. Yksi tapa kannustaa työnantajia palkkaamaan myös iäkkäämpiä ihmisiä on alennettu työnantajamaksu yli 66-vuotiaille.

Vuonna 2023 Marinin hallitus korotti 60 vuotta täyttäneiden ansiotulovähennyksen enimmäismäärää. Enimmäismäärää korotettiin 60–61-vuotiaiden osalta 200 eurolla, 62–64-vuotiaiden osalta 400 eurolla ja 65-vuotiaiden ja sitä vanhempien osalta 600 eurolla. Haluamme jatkaa tätä mallia, jossa 60 vuotta täyttäneille tarjotaan eriasteisia ansiotulovähennyksiä.

Työllisyysasteen nostamiseksi on tärkeää, että panostamme siihen, että ihmiset voivat hyvin ja jaksavat työskennellä sekä kokevat työnteon houkuttelevana myös eläköitymisen jälkeen.

Vuoden 2023 eduskuntavaaleissa RKP esitti, että tarvitaan erityinen vähennys eläkeläisille, jotka haluavat jatkaa työelämässä.

Puoluevaltuuston päätösehdotus

RKP toimii sen hyväksi, että

  • on kannustavaa osallistua työelämään myös eläköitymisen jälkeen ja eläkkeen kerryttäminen voi jatkua myös yleisen eläkeiän jälkeen
  • porrastettu ja korotettu ansiotulovähennys jatkuu 60 vuotta täyttäneille
  • 66-vuotiaita tai sitä vanhempia työllistäneiden työnantajien työnantajamaksua alennetaan
  • otetaan käyttöön erityinen vähennys niille eläkeläisille, jotka haluavat jatkaa työskentelyä eläköitymisen jälkeen, jotta työelämässä jatkaminen olisi houkuttelevampaa
  • panostetaan työntekijöiden henkisen ja fyysisen terveyden vahvistamiseen koko työuran ajan.

Aloite 13 – Liikuntaa työurien pidentämiseksi

Me suomalaiset elämme pidempään kuin ennen ja vanhemmat sukupolvet alkavat hälyttävällä tavalla hallita demografista malliamme. Tilanne on samankaltainen koko EU:ssa, mutta Pohjoismaissa tämä epätasapaino näkyy selkeimmin ja pahiten juuri Suomessa.

Huoltosuhde eli työelämässä aktiivisten ja työelämän ulkopuolella olevien (nuorten ja eläkeläisten) välinen suhde on kehittymässä pelottavaan suuntaan. Vuonna 2003 kahta elättäjää kohden oli yksi elätettävä, mutta vuonna 2018 suhde oli 1,8 elättäjää/1 elätettävä ja vuonna 2050 osuuden odotetaan laskevan 1 elättäjä/1 elätettävä.

Suomen eläkejärjestelmän on tarkoitus kattaa työnteon lopettaneen henkilön tulot viideksi vuodeksi eteenpäin. Tilastojen mukaan elämme nykyään keskimäärin yli 22 vuotta eläköidyttyämme – eli lukujen välillä on 17 vuoden ero, jota mikään järjestelmä ei kata. Me nykypäivänä työelämään aktiivisesti osallistuvat maksamme 75-80 prosenttia kuukausittain maksettavista eläkkeistä – reilut 20 prosenttia tulee eläkeyhtiöiden sijoitustuotosta.

Suomen on siksi ryhdyttävä korjaamaan tätä epäsuhtaa ja ryhdyttävä toimenpiteisiin. Yksi tapa on saada ikäihmiset pysymään pidempään mukana työelämässä. Tilastot osoittavat, että eläkkeeseen oikeutetuilla on olemassa merkittävää kiinnostusta pysyä pidempään työelämässä, jos olemassa olisi porkkanoita jatkaa työntekoa.

Yksi tapa houkutella ikäihmisiä pysymään mukana työelämässä on Ruotsissa, Norjassa ja Tanskassa käytössä oleva 80-90-100-järjestelmä. Tämä tarkoittaa, että 60 vuotta täytettyään (Ruotsissa) voi tehdä 80-prosenttista työaikaa, nostaa 90-prosenttista palkkaa ja työpanos lasketaan eläkelaskennassa 100 prosentin mukaan.

Järjestelmä auttaa työntekijää vähitellen tottumaan siihen, ettei työ enää hallitse elämää, vapaa-aikaa on enemmän sekä sopeuttamaan menot pienempiin tuloihin. Tämä auttaa toivottavasti myös työnantajia organisoimaan työtä tehokkaammin ja luomaan uusia työpaikkoja.

Aloitteen päätösehdotus

Haluamme, että RKP tekee töitä sen hyväksi, että:

  • Suomessa otetaan käyttöön 80-90-100-järjestelmä, joka on jo olemassa muissa Pohjoismaissa.
  • verotusta sopeutetaan niin, että se on houkutteleva myös ikäihmisten näkökulmasta ja houkuttaa heitä tekemään töitä pidempään.
  • tehdään muita toimenpiteitä, joilla houkutellaan ikäihmisiä jatkamaan työuriaan pidempään.

Aloitteentekijä

Barbro Schauman     Barbro Sipilä

SFP i Åbo r.f.              SFP i Åbo r.f.

Aloite 14 – Ikäihmiset resurssina

Suomessa on alhainen syntyvyys samalla kun väestö ikääntyy. Tämä johtaa työvoimapulaan.

Väestötiedot osoittavat, että ikäihmisten määrä kasvaa vuosi vuodelta. Vuonna 2019 jo joka viides suomalainen mies ja joka neljäs suomalainen nainen oli yli 65-vuotias. Ikäväestö ei ole kuitenkaan mikään homogeeninen ryhmä. Tiedämme, että sosiaalipalvelujen tarve lisääntyy 75-vuotiaiden ja sitä vanhempien sekä erityisesti 85 vuotta täyttäneiden keskuudessa, mutta monet ovat vielä eläkkeelläkin terveitä ja heillä on sekä tietoa että aikaa osallistua työelämään jopa eläkkeelle jäämisen jälkeen. Tähän tarvitaan kannustimia, ja eläkelainsäädäntöä ja sivutulon verotusta muuttamalla eläkeläisten kiinnostus työelämää kohtaan voi kasvaa.

Yhteiskunnan tulee hyödyntää ikäihmisten kokemuksia ja kannustaa aktiiviseen elämään. Työelämään osallistumisen pitäisi olla rohkaisevaa myös eläkkeelle jäämisen jälkeen, mutta myös työnantajat voivat tarvita kannustimia ikäihmisten palkkaamiseen.

Aloitteen päätösehdotus

Aloitteentekijät vaatii, että RKP toimii eduskunnassa ja hallituksessa sen hyväksi, että:

  • eläkettä voi kerryttää vielä yleisen eläkeiän jälkeen.
  • eläkeläisillä on korotettu ansiotulovähennys.
  • niiden työnantajien työnantajamaksua alennetaan, jotka palkkaavat yli 66-vuotiaita töihin.

Aloitteentekijä

Björn Fant
Gunvor Brettschneider