Kymmenen kohtaa koulutuksesta

28.08.2018

Koulun tulee luoda yhdenvertaiset edellytykset kaikille

1. Neljä tuntia maksutonta varhaiskasvatusta päivässä kaikille kolme vuotta täyttäneille lapsille. Subjektiivinen päivähoito-oikeus on palautettava. Esikoulun tulee olla kaksivuotinen. Haluamme varhaiskasvatuksen, jossa leikit, laulut ja sadut ovat monella kielellä ja jossa lapsilla on monipuoliset edellytykset liikkua. Emme hyväksy mahdollisuutta suurentaa ryhmäkokoja yli kolmevuotiaille lapsille.

2. Hyvä oppilashuolto ja monipuoliset tukimuodot on turvattava läpi koko oppimispolun. Erityisopettajien, kuraattorien ja psykologien on oltava saatavilla jo varhaiskasvatuksessa. Kouluihin tarvitaan myös enemmän psykiatrisia sairaanhoitajia. Kaikilla lapsilla tulee olla oikeus turvalliseen ja viihtyisään kouluun ilman kiusaamista. Nuorisotyö tulee integroida kouluihin. Tarvitsemme kouluun enemmän aikuisia, jotka ovat käytettävissä, kun lapset tai nuoret tarvitsevat aikuisen tukea. Viihtyisiä ja terveellisiä ruokataukoja sekä myönteistä suhtautumista koululounaaseen on edistettävä.

3. Koulun tulee luoda yhdenvertaiset edellytykset kaikille lapsille. Koulun tulee tukea ja kannustaa oppilasta mutta tarvittaessa myös tarjota isompia haasteita ja mahdollisuuksia vaativampaan koulunkäyntiin. Lähipäiväkoti- ja lähikouluperiaatetta tulee edistää. Päiväkoteja ja kouluja tulee vahvistaa positiivisen erityiskohtelun ja järkevän kaavoitus- ja asuntopolitiikan avulla. Ryhmäkokojen tulee aina vastata ryhmän kokoonpanoa, jotta kaikkien lasten oikeus oppimiseen turvataan. Pätevät opettajat ja henkilöstö ovat perusoikeus kaikilla koulutusasteilla. Kieltenopetusta tulee aikaistaa ja kielikylpyjä, kielisuihkuja sekä muita toimiva kieltenopetustapoja tulee lisätä. Oppimateriaalia ja opettajankoulutusta on muutettava niin, että ehkäistään sukupuolistereotypioita ja syrjintää.

4. Kaikkien yhdeksännen luokan päättävien tulee osata lukea, kirjoittaa ja laskea hyvin. Tällä hetkellä noin 10 prosentilta yhdeksännen luokan päättävistä puuttuu riittävät taidot jatkaa opiskelua. Siksi kunnilla on oltava riittävä rahoitus, jotta ne voivat tarvittaessa järjestää oppilaalle lisävuoden peruskoulutuksessa. Lisävuosi voi olla oppilaalle oikea tapa hankkia tarvittavat tiedot ja taidot, joilla vahvistetaan motivaatiota opiskelun jatkamiseen. Joustavia, yksittäiselle oppilaalle räätälöityjä ratkaisuja tarvitaan, jotta jokainen voi saada päättötodistuksen. Tämä on mahdollista nuorisopajojen, kolmannen sektorin ja työpaikkojen kanssa tehtävän yhteistyön kautta, erityisesti kun se yhdistetään aktiiviseen opinto-ohjaukseen ja moniammatilliseen oppilashuoltotiimeiltä saatavaan tukeen. Myös muita jo olemassa olevia opintopolkuja kuten kymppiluokkaa, oppisopimuskoulutusta ja kuntouttavaa toimintaa tulee kehittää.

5. Lähiopetustakuu toiselle asteelle. Kaikkien opiskelijoiden oikeus riittävään lähiopetukseen lukio- ja ammatillisissa opinnoissa on turvattava. Toisella asteella opiskelevat nuoret elävät herkässä elämänvaiheessa, joka muovaa heitä sekä sosiaalisten että muiden taitojen osalta. Opinto-ohjaus, monipuoliset tukimuodot ja hyvä oppilashuolto ovat entistä tärkeämpiä ja niiden saatavuus on turvattava.

6. Kaikilla tulee olla mahdollisuus toisen asteen opintoihin, kotipaikasta ja sosioekonomisesta taustasta riippumatta. Toisen asteen koulutuksen tulee olla maksuton. Ammatillisen koulutuksen tulee antaa hyvät valmiudet ammattiin, ja koulutuksen tulee vastata työmarkkinoiden tarpeita. Työelämän kanssa tehtävää yhteistyötä tulee edelleen kehittää, jotta nuorten harjoittelupaikat ja mahdollisuus oppisopimuskoulutukseen turvataan. Mahdollisuus täydennyskoulutukseen ja ammattiin kouluttautumiseen aikuisena on ratkaisevan tärkeää työelämän muuttuessa nopeasti.

7. Korkeakoulutuksen on oltava maksutonta myös tulevaisuudessa. Kaikilla on taustasta riippumatta oltava yhdenvertaiset mahdollisuudet korkeakouluopintoihin. Korkeakouluihin hakemisen tulee olla mahdollista sekä syksyllä että keväällä. Korkeakoulujen on tultava paremmiksi opiskelijoiden valmistumisen edistämisessä. Korkeakoulujen välillä on oltava selkeämpi työnjako ja profilointi. Korkeakoulujen kansainvälistymistä on tuettava. Aikuisopiskelijoiden on voitava suorittaa sopivia opintokokonaisuuksia korkeakouluissa.

8. Yksityisen ja julkisen tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotoiminnan menojen osuus Suomen bruttokansantuotteesta tulee olla neljä prosenttia vuoteen 2025 mennessä. Kaikkien koulutusasteiden ja tutkimuksen perusrahoituksen tulee olla pitkäjänteistä ja ennakoitavaa. Lyhyen aikavälin projektien sijaan tarvitaan riittävä perusrahoitus.

9. Elinikäinen oppiminen on tärkeämpää kuin koskaan. Vapaa sivistystyö on keskeinen jatkokouluttautumisen ja osaamisen kehittämisen kannalta. Kansalaisopistoilla, kansanopistoilla ja työväenopistoilla on myös ratkaiseva rooli maahanmuuttajien kotouttamisessa, sillä ne tarjoavat kieliopetusta ja muita opintoja, myös vuorovaikutuksessa työelämän kanssa.

10. Opintoraha on palautettava aikaisemmalle tasolle. Samalla opintotuen tulorajoja tulee korottaa 50 prosentilla. Opiskelijoita ei tule rangaista ahkeruudesta ja työnteosta.

Kirjoittaja: