Hallituksen tämänpäiväiset määrärahat väkivallan uhrien suojaamiseksi eivät ole riittäviä edes olemassa olevien turvakotien toiminnan ylläpitämiseksi.
Eilen vietettiin kansainvälistä päivää naisiin kohdistuvan väkivallan lopettamiseksi. RKP:n puheenjohtaja, kansanedustaja Anna-Maja Henriksson pitää tärkeänä, että työ, jota tehdään ennaltaehkäisevässä tarkoituksessa ja väkivallan uhrien hyväksi priorisoitaisiin useammin kuin kerran vuodessa. – Naisiin kohdistuva väkivalta on yhteiskunnallinen ongelma, jolla on sosiaalisia, terveydellisiä ja taloudellisia seurauksia sekä yksilölle että yhteiskunnalle. Naisiin kohdistuvaa väkivaltaa voidaan pitää Suomessa yhtenä vakavimmista loukkauksista ihmisoikeuksia kohtaan. Suomi on EU-vertailujen kärjessä, kun puhutaan naisiin kohdistuvasta väkivallasta. Tätä emme voi hyväksyä vaan meidän tulee tarttua toimeen, sanoo Henriksson. Suomi on ratifioinut Euroopan neuvoston yleissopimuksen naisiin kohdistuvan väkivallan ja perheväkivallan ehkäisemisestä ja torjumisesta, nk. Istanbulin sopimuksen. Sen tarkoituksena on ehkäistä ja torjua naisiin kohdistuvaa väkivaltaa, suojella väkivallan uhreja ja saattaa väkivallantekijät vastuuseen teoistaan. – Hallituksen tämänpäiväiset määrärahat väkivallan uhrien suojaamiseksi eivät ole riittäviä edes olemassa olevien turvakotien toiminnan ylläpitämiseksi. Suhteellisen pienillä kustannuksilla voi tehdä paljon tukipalvelujen hyväksi. Tässä on kyse poliittisesta priorisoinnista. Vain murto-osa Talvivaaraan suunnitteluista varoista voisi parantaa monen naisen ja tytön tilannetta. Tarvitsemme lisää turvakotipaikkoja sekä raiskauskriisikeskuksia. Tämän lisäksi meidän pitää panostaa väkivallan ehkäisemiseen. RKP esittää varjobudjetissaan turvakotitoiminnalle 15 000 000 euron lisärahoitusta. Se tarkoittaisi, että 25 uutta turvakotia voisi aloittaa toiminnan ja että turvakotipaikkoja tulisi 175 lisää. RKP esittää myös 90 000 000 euron lisärahoitusta kolmelle raiskauskriisikeskuksille.
