Adlercreutz: Meidän ei tule piiloutua kansanäänestyksen taakse

Suomi tulee lähivuosien aikana mitä suurimmalla todennäköisyydellä ottamaan kantaa NATO-jäsenyyteen. Kansanedustaja Anders Adlercreutz ei pidä kansanäänestystä tarkoituksenmukaisena.

– On olennaista, että keskustelemme asiasta aktiivisesti monella tasolla. Kansalaisten ajatuksia on syytä kuunnella, mutta Nato-jäsenyydestä päättämistä ei pidä ulkoistaa kansanäänestykselle. Meidän kansanedustajien ei pidä paeta vastuuta, jonka olemme kansalta saaneet. Seuraavien vaalien alla olisi helppoa olla ottamatta asiaan kantaa ja viitata kansanäänestykseen. Olen kuitenkin sitä mieltä, että meidän pitää kansanedustajina pystyä tekemään NATO-jäsenyyteen liittyvä vaikea päätös – ja seistä päätöksemme takana, Adlercreutz sanoo. – Emme järjestäneet kansanäänestystä Lissabonin sopimuksesta, joka toi tullessaan syvällisempiä turvallisuuspoliittisia, taloudellisia ja poliittisia seurauksia kuin mitä mahdollinen Nato-jäsenyys tekisi, Adlercreutz sanoo. Nato-jäsenyys olisi iso askel Suomelle – ei niinkään käytännössä, vaan ennen kaikkea symbolisella tasolla. Näemme liittoutumattomuuden tärkeänä osana kansallista identiteettiämme. Tulevalle maanpuolustusratkaisulle on olemassa monta vaihtoehtoa ja lisääntyvä pohjoismainen yhteistyö on yksi näistä. Kaikkia vaihtoehtoja tulee edelleen tarkastella ja arvioida tarkkaan. Mahdollinen Nato-jäsenyys on kaikkien turvallisuuspolitiikkaan liittyvien kysymysten lailla erittäin arkaluontoinen asia ja sellaisena sitä tulee myös kohdella. Vaihtoehdot tulee selvittää erityisellä huolellisuudella, vahvaan ulko- ja turvallisuuspoliittiseen osaamiseen pohjautuen – ja mielellään läheisessä yhteistyössä Ruotsin kanssa. – Kansanäänestys ei ole oikea tapa ratkaista turvallisuuspolitiikkaan liittyviä kysymyksiä. Tiedämme, kuinka aktiivisesti itäinen naapurimme yrittää jo tällä hetkellä vaikuttaa kansalaistemme mielipiteisiin. Voimme vain kuvitella, millaisen propagandahyökkäyksen kohteena olisimme, jos päättäisimme järjestää NATO-jäsenyydestä kansanäänestyksen. Siinä tilanteessa ei olisi realistista puhua kansan vapaasti muodostamasta kannasta, Adlercreutz sanoo.

Helsingfors: Positivt för det tvåspråkiga Helsingfors

Helsingfors får en stark och livskraftig svenskspråkig servicehelhet för småbarnsfostran, den grundläggande utbildningen, gymnasieutbildningen och Arbis.

Lue edellinen artikkeli

Nylund: Hallitus ei välitä maanviljelijöistä

Reilut kaksi kuukautta sitten yli viisituhatta maanviljelijää ja yli kuusisataa traktoria osoitti mieltään Senaatintorilla. Silloin pääministeri, valtionvarainministeri ja maa- ja metsätalousministeri antoivat selkeän viestin; hallitus kuulee.

Lue seuraava artikkeli