Aloite 17 – Kotouttamistoimenpiteiden tulee olla samat kaikille Suomeen saapuville ryhmille saapumisen syystä riippumatta

Puoluekokouksen päätös

RKP tekee työtä sen eteen,

  • että valtiolliset kotouttamistoimet koskisivat kaikkia Suomeen saapuvia ryhmiä saapumisen syystä riippumatta.
  • viranomaisten, työnantajien ja kuntien välisen yhteistyön koordinoinnin vastuunjakoa selkeytetään työperäisten maahanmuuttajien kotouttamiseksi ja osallistamiseksi.
  • että sen vaaleilla valitut kuntatason toimijat pyrkivät määrätietoisesti toimimaan sen hyväksi, että kunnassa on valmiuksia ja osaamista edistää osallisuutta ja osallistumista.
  • että sen vaaleilla valitut kuntatason toimijat pyrkivät lisäämään paikallisia koordinointiryhmiä, niin sanottuja vapaaehtoisia kansalaisryhmiä, tekemään aloitteita, organisoimaan ja valvomaan aktiivisten integroitumis toimenpiteiden toteutumista maahanmuuttajien lähipiirissä.
  • että sen vaaleilla valitut toimijat tekevät työtä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden hyväksikäyttämisen, sekä ihmiskaupan estämiseksi.

Aloitteen käsittely

Puoluevaltuuston vastaus

Ruotsalaisen kansanpuolueen maahanmuuttopolitiikka perustuu inhimillisyyteen ja solidaarisuuteen. Haluamme Suomen toivottavan tulijat tervetulleiksi. Mielestämme hyvä kotouttamispolitiikka perustuu neljään pilariin: kieli, työpaikka, koulutus ja yhteisö. Tämä koskee kaikkia Suomeen tulevia riippumatta siitä, tuleeko kiintiöpakolaisena, turvapaikanhakijana, työn perässä tai esimerkiksi perheenjäsenenä. On tärkeää, että kunnan kotouttamispalvelut toimivat hyvin niin, että kaikki uudet suomalaiset tuntevat olevansa osallisia maassamme.

Suomeen tulee maahanmuuttajia monista eri syistä. Valtioneuvoston kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeita käsittelevän selonteon mukaan tärkeimmät syyt Suomeen muuttamiseen ovat suuruusjärjestyksessä: perhe, työ, opinnot ja kansainvälinen suojelu. Työvoiman maahanmuutto varsinkin Euroopan ulkopuolisista maista on lisääntynyt. Hallitus pyrkii myös lisäämään työperäistä ja erityisesti asiantuntijatehtävissä toimivien maahanmuuttoa sekä parantaa kansainvälisten tutkinto-opiskelijoiden työllistymismahdollisuuksia Suomessa.

Suomessa maahanmuuttopolitiikasta ja maahanmuuttoa ja kansalaisuutta koskevasta lainsäädännöstä vastaa sisäministeriö. Tulosjohtamisesta vastaa Maahanmuuttovirasto, joka puolestaan ​​on oleskelulupia myöntävä viranomainen Suomessa. Työ- ja elinkeinoministeriö vastaa työperäistä maahanmuuttoa ja kansainvälisiä opiskelijoita, harjoittelijoita ja tutkijoita koskevasta politiikasta ja lainsäädännöstä. Elinkeino-, liikenne- ja ympäristökeskukset vastaavat alueellisesta kotouttamistyön suunnittelusta ja koordinoinnista. Lisäksi ELY-keskukset antavat kunnille ohjeita pakolaisten vastaanottoon. Kunnat huolehtivat kunnallisista peruspalveluista kaikille kunnan asukkaille, myös maahanmuuttajille. Työ- ja elinkeinopalvelujen uudistuksen myötä ne ehdotetaan siirrettäväksi kunnille vuonna 2024.

Myös ulkomaista työvoimaa työllistävät yritykset voivat tukea kotoutumista, mutta se on työnantajan päätettävissä. Työpaikkojen kotoutumista edistävä rooli on kuitenkin tärkeä ja yrityksiä tulee kannustaa siihen, että ne aktiivisesti edistävät ulkomaisen työvoiman kotoutumista, esimerkiksi tarjoamalla mahdollisuuden kielenopiskeluun työpaikalla. Maahanmuuttajien työllistymistä ja työperäistä maahanmuuttoa yleisesti edistetään hallituksen työelämän monimuotoisuusohjelman ja Talent Boost -toimenpideohjelman avulla.

Kuten aloitteessa huomautetaan, työn perässä maahan muuttaneet eivät ole automaattisesti samojen kotoutumispalveluiden piirissä kuin esimerkiksi kiintiöpakolaiset ​​tai turvapaikanhakijat. Kotouttamisprosessin alussa TE-toimiston tai kunnan toimesta tehtävä lakisääteinen alkukartoitus on suunnattu niille maahanmuuttajille, jotka ovat työttömiä työnhakijoita tai jotka saavat muulla tavoin kuin tilapäisesti toimeentulotukea. Kartoituksen tarkoituksena on selvittää, millaista koulutusta, työkokemusta ja kielitaitoa maahanmuuttajalla on, jotta voidaan selvittää, mitä palvelua kotoutumisen tueksi tarvitaan. Kartoitus tulee käynnistää kahden kuukauden kuluessa asiakassuhteen alkamisesta.

Jos käy ilmi, että maahanmuuttaja tarvitsee tukea kotoutumisessa, laaditaan viimeistään kolmen vuoden kuluttua ensimmäisen oleskeluluvan tai oleskeluoikeuden rekisteröimisestä kotoutumissuunnitelma. Tarvittaessa TE-toimisto tai kunta ohjaa maahanmuuttajan kotoutumiskoulutukseen, johon kuuluu kieliopintoja suomen tai ruotsin kielellä sekä yleisesittely suomalaisesta yhteiskunnasta.

Kaikilla maahanmuuttajilla on kuitenkin mahdollisuus pyytää TE-toimistolta tai kunnalta vastaavaa alkukartoitusta. Tämä on vaihtoehto, jota tulisi pitää enemmän esillä. Jos maahanmuuttajan katsotaan kartoituksen perusteella tarvitsevan kotoutumisen edistämissuunnitelmaa, se voidaan laatia.

RKP on työskennellyt Suomeen töihin tai opiskelemaan tulevien kotoutumisen turvaamiseksi, ja hallituksen kotouttamisselonteko sisältää useita konkreettisia toimenpiteitä tämän tukemiseksi. Esimerkiksi ohjausta ja neuvontaa ehdotetaan vahvistettavan ja tarjottavan vakituisesti kaikille Suomeen muuttajille maahanmuuton perusteista riippumatta. Näiden kotouttamista edistävien palvelujen tarkoituksena on lisätä tietoisuutta suomalaisesta yhteiskunnasta ja myötävaikuttaa siihen, että kotouttamista edistävät toimet tavoittavat kaikki. Myös Työelämän suomea ja Työelämän ruotsia -koulutusten laajempaa hyödyntämistä tulee edistää. Lisäksi selonteko sisältää lukuisia toimenpiteitä, joilla edistetään myös työn perässä Suomeen tulevan perheenjäsenten kotoutumista, ja esimerkiksi perheiden kotouttamissuunnitelmien käyttöönottoa ehdotetaan lisättäväksi.

Työ ja koulutus ovat onnistuneen kotoutumisen kannalta keskeisiä. Siksi panostetaan erityisesti niihin, jotka tulevat Suomeen ilman että heillä on työtä, sillä tässä ryhmässä voi olla myös sellaisia, joilla ei ole esimerkiksi peruskoulutusta tai edes luku- ja kirjoitustaitoa. Työperäiset maahanmuuttajat ​​ovat puolestaan heterogeeninen ryhmä, jonka kotoutumispalvelujen tarve voi vaihdella suuresta tarpeesta olemattomaan. Siksi on hyvä, että pysyviin matalan kynnyksen neuvontapalveluihin panostetaan, jotta räätälöityjä palveluita voidaan tarjota tarpeen mukaan.

Valitettavasti Suomessa on havaittu tapauksia, joissa Suomeen töihin tulleet ovat joutuneet kiskonnan kohteeksi. Nämä tapaukset osoittavat, että meillä on edelleen haasteita tavoittaa kaikki eri syistä Suomeen tulevat maahanmuuttajat ja varmistaa, että he tietävät, mitä oikeuksia ja velvollisuuksia heillä on. Hallitus on esittänyt ulkomaalaislain muuttamista ulkomaisen työvoiman hyväksikäytön ennaltaehkäisemiseksi. Muutos edistäisi työperäisen hyväksikäytön ilmituloa. Lakimuutos hyväksyttiin eduskunnassa kesäkuussa 2021 ja se parantaa uhrin oikeudellista asemaa, sillä lain mukaan ulkomaalaiselle voidaan myöntää rajoituksetta oikeus työskentelyyn eri aloilla, jos työnantajan epäillään hyväksikäyttäneen työntekijää tai laiminlyöneen velvollisuuksiaan. Ulkomaalainen työntekijä voi tällöin saada myös uuden määräaikaisen oleskeluluvan hakeakseen uutta työtä tai työllistyäkseen yrittäjänä. On tärkeää, että valvomme edelleen aktiivisesti yrityksiä, joissa on tullut ilmi ulkomaisen työvoiman hyväksikäyttöä sekä kehitämme toimenpiteitä, joilla se pyritään estämään tulevaisuudessa.

Tarvitsemme järjestöjä, uskonnollisia yhteisöjä, työnantajia ja paljon yhteiskuntaan osallistuvia kansalaisia. Juuri tällä hetkellä on tärkeää muistaa, että vapaaehtoisen avun pakolaisille tulee olla maksutonta, ja että työelämän säännöt koskevat kaikkia ja että niitä noudatetaan Suomessa aina. Esimerkiksi työnvälityspalkkioiden periminen työnhakijoilta ei myöskään kuulu suomalaiseen järjestelmään.

RKP:n on lähetettävä selvä viesti siitä, että emme hyväksy haavoittuvassa asemassa olevien ihmisten hyväksikäyttöä ja että otamme ihmiskaupan vastaisen työn tosissamme. Tämä koskee lainsäädäntöä ja viranomaisia, mutta myös kuntia ja lähi-siviiliyhteiskuntaa.

Puoluevaltuuston päätösehdotus

RKP toimii sen hyväksi,

  • että se pyrkii varmistamaan, että valtiolliset kotouttamistoimet koskevat kaikkia Suomeen saapuvia ryhmiä saapumisen syystä riippumatta.
  • että se pyrkii selkeyttämään viranomaisten, työnantajien ja kuntien välisen yhteistyön koordinoinnin vastuunjakoa työperäisten maahanmuuttajien kotouttamiseksi ja osallistamiseksi.
  • että sen vaaleilla valitut kuntatason toimijat pyrkivät määrätietoisesti toimimaan sen hyväksi, että kunnassa on valmiuksia ja osaamista edistää osallisuutta ja osallistumista.
  • että sen vaaleilla valitut kuntatason toimijat pyrkivät lisäämään paikallisia koordinointiryhmiä, niin sanottuja vapaaehtoisia kansalaisryhmiä, tekemään aloitteita, organisoimaan ja valvomaan aktiivisten integroitumis toimenpiteiden toteutumista maahanmuuttajien lähipiirissä.
  • että sen vaaleilla valitut toimijat tekevät työtä haavoittuvassa asemassa olevien henkilöiden hyväksikäyttämisen, sekä ihmiskaupan estämiseksi.

Aloite

Tarve uudistaa lakia kotoutumisen edistämisestä on noussut voimakkaasti esiin kuluvan hallituskauden aikana. Hallitus antoi vuonna 2021 eduskunnalle selonteon kotoutumisen edistämisen uudistamistarpeista Suomessa. Siinä kuvataan nykytilanne ja muutostekijät sekä tavoitteet ja toimenpiteet kotouttamisen kehittämiseksi.

Selonteon keskeinen teema on maahanmuuttajien työllistymistä tukevien palvelujärjestelmien ja -rakenteiden parempi toimivuus, jotta ne vastaisivat myös työllistävien yritysten tarpeisiin. On äärimmäisen tärkeää luoda edellytykset ja vastata sekä yhteiskunnan että maahanmuuttajien omiin tarpeisiin osallisuuden ja kotoutumisen suhteen, kaikilla tasoilla ja yhtäläisin ehdoin maahan saapumisen syystä riippumatta.

Maahanmuuttajat ovat hyvin heterogeeninen ryhmä ja siksi myös saapumisen syyn perusteella tarjottavan kotoutumisen edellytykset vaihtelevat. Tukitoimet ja mahdollisuus saada perustason perehdytystä yhteiskunnallisista asioista on tällä hetkellä suunnattu ensisijaisesti kiintiöpakolaisille, humanitaarisista syistä oleskeluluvan saaneille ja maahanmuuttajille, jotka ovat julkisista työ- ja elinkeinopalveluista annetun lain nojalla työttömiä työnhakijoita tai jotka eivät toimeentulotuesta annetun lain nojalla saa toimeentulotukea muutoin kuin tilapäisesti. Yhteiskunnallista perehdytystä ja muita tukipalveluita ei tarjota automaattisesti työperäisille maahanmuuttajille.

Nykytilanteessa jotkut aikuisryhmät, kuten työperäiset maahanmuuttajat, jäävät yhteiskunnan toimien ulkopuolelle. Ilman kielitaitoa ja maan kulttuurin (Suomi) ymmärrystä joutuu luottamaan muiden tietoon kulttuurista, mikä voi olla hyvin harhaanjohtavaa ja riskialtista.

Monilapsisten perheiden tulee pystyä esittämään uskomattomia tulosummia, jotta heillä on oikeus jäädä maahan ja työskennellä työhön perustuvan oleskeluluvan perusteella. Tämä jo sinänsä estää aikuisten kotoutumisen, sillä heillä ei ole mahdollisuutta tai edes aikaa kotoutua, sillä heidän on tehtävä töitä yltääkseen Suomen viranomaisten edellyttämiin tulorajoihin.

Yhteiskunnallinen perehdytys on yksi tärkeimmistä toimista, joita Suomi voi tarjota kaikille Suomeen tuleville maahanmuuttajille. Sen tulisi olla valtioavusteista ja yhdenvertaista ja sitä tulisi tarjota kaikille saapumissyystä riippumatta. Siitä huolimatta myös kunnalla on suuri vastuu kotoutumisesta ja osallisuudesta yhteiskunnassa. Myös kunnallisten palvelujen tulee olla maahanmuuttajille sopivia. Kunnan tulee myös huolehtia siitä, että ne maahanmuuttajia koskevat toimenpiteet ja palvelut, jotka mainitaan nykyisessä kotouttamisen edistämistä koskevassa laissa, järjestetään siten, että ne ovat sisällöltään ja laajuudeltaan kunnassa olevien tarpeiden mukaisia. Lisäksi saman lain mukaan kunta vastaa yleisesti ja koordinoi maahanmuuttajien kotoutumisen kehittämistä sekä kotoutumisen suunnittelua ja seurantaa paikallisella tasolla. On myös tarpeen täsmentää yhteistyötä paikkakunnalla toimivien työnantajien kanssa sekä toimien seurantaa ja arviointia.

Suomi tarvitsee kipeästi ulkomaista työvoimaa, ja siksi panostukset tämän ryhmän kotoutumiseen ja osallistamiseen ovat erityisen tärkeitä ja niiden hyväksi on syytä tehdä töitä. Yhteiskunnan, omien oikeuksien ja velvollisuuksien tuntemus heti maahan saapumisen jälkeen johtaa pitkällä aikavälillä syrjäytymisen vähenemiseen ja vähentää myös ns. rinnakkaisyhteiskuntien syntymisen riskiä.


Aloitteen tekijöiden päätösehdotus

  • että RKP pyrkii varmistamaan, että valtiolliset kotouttamistoimet koskevat kaikkia Suomeen saapuvia ryhmiä saapumisen syystä riippumatta.
  • että RKP pyrkii selkeyttämään viranomaisten, työnantajien ja kuntien välisen yhteistyön koordinoinnin vastuunjakoa työperäisten maahanmuuttajien kotouttamiseksi ja osallistamiseksi.
  • että RKP:n vaaleilla valitut kuntatason toimijat pyrkivät määrätietoisesti toimimaan sen hyväksi, että kunnassa on valmiuksia ja osaamista edistää osallisuutta ja osallistumista.

Aloitteen tekijä/tekijät

Emina Arnautovic

Ramieza Mahdi