Stadens revision 2014

18.06.2015

Päivi Storgård höll SFP-gruppens gruppanförande.

Helsinki ei saa jäädä lepäämään laakereillaan hetkeksikään. Hallitusohjelmaan sisäänrakennetut säästöt ja leikkaukset eivät säästä meitä. Keskellä taloudellista ahdinkoa on muistettava, miksi me olemme täällä: tukeaksemme oikealla ja rakentavalla tavalla kaupunkilaisten hyvinvointia. En tiedä, kuinka monta kertaa on hakattava päätään seinään, kun puhumme esimerkiksi lasten ja nuorten elämästä. Päiväkotipaikat, koulujen korjaaminen, opetusryhmien koko, neuvolatyö, lastensuojelu – ne eivät ei ole vain numeroita, vaan ennen kaikkea ihmisten arkea. Ihmisarvoinen elämä vielä vanhuudessakin, kotona asumisen tukeminen tai omaishoitajien tilanne on voitava lukea tilinpäätöksen kiemuroiden välistä. Hyvinvointivelan kasvattaminen saattaa maksaa joissakin tapauksissa loppujen lopuksi paljon enemmän kuin lyhytnäköiset säästöt.

Kestävä talous on silti hyvinvoinnin perusta. Talouden rakenteita on voitava tarkastella uudelleen rohkeasti ja ennakkoluulottomasti ja löydettävä ne kohdat, joissa aidosti on varaa säästää ja ne, joissa ei ole. Joskus ei ole edes kyse rahasta, vaan uudenlaisesta ajattelusta. Kun esimerkiksi opetus- ja kulttuuritoimen valtionosuudet laskivat 27 miljoonaa euroa, vaikutus muuttuu pian tuntuvaksi. Nipistys ei saa kuitenkaan muuttua kuristamiseksi.

Yhtiöittämisten vaikutus on tietenkin ollut merkittävä. Helsingin Energian ja sataman sekä Palmian yhtiöittäminen on vaikuttanut koko kuntasektoriin. Tätä kehitystä on seurattava tarkkaan. Muun muassa Helsingin Energian tuloutus on ollut ratkaiseva kaupungille ja näin kaupungin taloudellinen liikkumavara on kaventunut entisestään. Nykyiset yhtiöt, entiset liikelaitokset ovat tehneet merkittäviä investointeja. Myönteisenä voi poimia Helenin investoinnin teollisuuden päästöjen direktiivin käynnistämiseksi sekä biopolttoaineen käytön edellyttämät investoinnit. Helsingin ilmastotyötä ohjaavat valtuuston strategiaohjelma, ympäristöpolitiikka ja Helsingin Energian kehitysohjelma on näin ollen otettu vakavasti.

Helsinki on tilinpäätösvuonna hidastanut menojen kasvua. Suunta on oikea, vaikka taloudellinen epävarmuus on leimannut kaikkea toimintaa. Verotulojen ja valtionosuuksien kasvu jäi pieneksi. 20 miljoonaa euroa on vain rikka rokassa. Eikä lisää ole odotettavissa. Myönteiseksi voi lukea sen, että kaupungin omistamien tonttien myyntitavoite, 100 miljoonaa euroa, saavutettiin. Se kertoo osaltaan kaupungin houkuttelevuudesta. Aluerakentamisen tahti muun muassa Jätkäsaaressa, Kalasatamassa ja Kruunuvuorenrannassa helpottaa asuntopulaa, joka on krooninen.

Kaupungilla on kuitenkin yhä myös kiinteistöomaisuutta, jonka myynti helpottaisi kassatilannetta ja helpottaisi myös korjausvelkaa.  Jos kaupunki omistaa edelleen rakennuksia, joilla ei ole käyttöä, se nostaa korjausvelkaa ja edesauttaa tyhjäkäyntiä. Helsingillä on kuitenkin myös museaalisesti arvokkaita rakennuskokonaisuuksia, kuten Lapinlahden sairaala, joiden korjaaminen ja säilyttäminen on sekä rakennusten kulttuuriarvoon että uudenlaisiin käyttömahdollisuuksiin perustuvaa.

Helsingin väkiluku kasvoi viime vuoden aikana melkein 9000 asukkaalla. Ulkomaan kansalaisten määrä tästä oli 3000. Helsinki on siis edelleen vetovoimainen kaupunki sekä suomalaisille että muualta tuleville. Ongelmana ovat suuret elämiskustannukset, erityisesti elävä keskusta on haaste asumisen kalleuden takia. Tahtoa keskusta-asumiseen on ja jopa monet nuoret perheet valitsevat kantakaupungin ahtaat asunnot kehyskuntien sijaan. Järkevän hintaisia vuokra-asuntoja pitäisi löytyä myös keskusta-alueilta, jotta joka ikäryhmällä ja tulotaustalla olisi mahdollisuus valita asuinpaikkansa myös sieltä. Kaupunkirakentamisen tiivistäminen toisi lisää asuntoja kantakaupunkiin haluaville. Yksi keino olisi luoda kilpailua, jossa myös pienemmillä rakennusyhtiöillä olisi paremmat mahdollisuudet toimia.

Suurin haaste on kuitenkin työllistyminen. Jatkuvat irtisanomiset kohdentuvat erityisesti pääkaupunkiseudulle ja edellyttävät monenlaisia tukitoimia. Viime laman seuraukset näkyvät yhä 90-luvulla syntyneiden nuorten elämässä. Heidän tilanteensa on myös edelleen huolestuttava. Hallituksen kaavailemat leikkaukset toisen asteen koulutukseen maalaavat tilanteen vielä synkemmäksi. Jos koulutusta painotetaan käytännön kokemukseen, on löydyttävä kunnollisia harjoittelupaikkoja, joissa ei tarvitse vain keitellä kahvia ja siivota rakennustyömaata, vaan tehdä työtä ammatti-ihmisen opastuksella.

Siksi on välttämätöntä, että ponnistelemme, jotta Helsinki olisi houkutteleva myös monenlaisille yrityksille. Kaupungin täytyy tukea yrittäjyyttä monipuolisesti. Siihen on monia tapoja tarkoituksenmukaisten toimitilojen saatavuuden turvaamisesta lähiliikenteen toimivuuden takaamiseen. Liialliset rajoitukset ja jäykkä järjestelmä eivät ole omiaan avaamaan ovia yrityksille, joiden maailma on joustava ja nopearytminen.

Helsingissä puhuu toista kansalliskieltä, ruotsia, 36 000 asukasta. Muunlaiset kieliryhmät, venäjänkieliset, vironkieliset, somalinkieliset ja monet muut ovat yhtä lailla helsinkiläisiä. Kaupunki on ollut aina monen kulttuurin keskittymä ja kasvaa edelleen sellaisena. Tarvitsemme uusia helsinkiläisiä, uusia ajatuksia, uusia tapoja toimia. Tämä edellyttää kuitenkin, että palveluissa otetaan huomioon uussuomalaisten tarpeet ja mahdollisuudet kouluttautua ja työllistyä.

Helsinki on kaunis, kiehtova, samaan aikaan eläväinen ja rauhallinen kaupunki. Turistin unelma. Matkailuelinkeino ansaitsee nyt kasvusysäyksen. Turhanpäiväiset terassikiistat on pakko jättää omaan arvoonsa ja kehittää edelleen sekä kulttuuri- että majoituspalveluita. Yksi tyytyväinen matkaaja tuo kymmenen muuta. Helsinki on ainutlaatuinen, ja se on tiedettävä Australiassa asti.

Hyvät valtuutetut, kiitän kaikkia kaupungin työntekijöitä, jotka ponnistelevat päivittäin Helsingin ja sen asukkaiden hyväksi.

Bästa ordförande, Sfp:s fullmäktigegrupp anser, att bokslutet kan godkännas och redovisningsskyldiga beviljas ansvarsfrihet.

Skribent: 
Location: