NATO

Turvallisuuspolitiikka ei voi nojautua toiveisiin

– Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikka ei voi rakentua hartaiden toiveiden varaan, toteaa Suomen ruotsalaisen kansanpuolueen ehdokas, europarlamentaarikko Nils Torvalds.
– Kaikki Itämeren alueen konfliktit ovat koskettaneet Suomea 1100-luvun ensimmäisistä ristiretkistä lähtien. On suorastaan epärehellistä, että ehdokkaat nyt teeskentelevät, että Suomi voisi pysyttäytyä konfliktien ulkopuolella.

Torvalds: Turvallisuuspoliittinen tilanne edellyttää NATO-jäsenyyttä

- Venäjä tulee seuraavan vuosikymmenen aikana muuttumaan taas. Ei ole Suomen ja Euroopan kannalta mitenkään yhdentekevää, miten se muutos tapahtuu. Yhdysvaltojen auktoriteetti murenee tällä hetkellä lähes systemaattisesti arvaamattoman presidentin takia. Se epävarmuus on toivottavasti ohimenevää, mutta hieman pidemmällä tähtäimellä se antaa signaalin, että Yhdysvalloilla on nyt suuria haasteita kotimaisessa politiikassaan, Torvalds sanoo.

Wallin: Bra med större tydlighet

– I decennier har den finländska säkerhetspolitiska debatten präglats av försiktighet och man har helst tassat på tå. Men expertgruppen som utrett ett eventuellt Nato-medlemskaps följder beskriver med ett rakt språk och en realistisk analys läget i Ryssland och hur säkerhetssituationen i Östersjöregionen har försämrats, säger Wallin.

Adlercreutz: Meidän ei tule piiloutua kansanäänestyksen taakse

- On olennaista, että keskustelemme asiasta aktiivisesti monella tasolla. Kansalaisten ajatuksia on syytä kuunnella, mutta Nato-jäsenyydestä päättämistä ei pidä ulkoistaa kansanäänestykselle. Meidän kansanedustajien ei pidä paeta vastuuta, jonka olemme kansalta saaneet. Seuraavien vaalien alla olisi helppoa olla ottamatta asiaan kantaa ja viitata kansanäänestykseen. Olen kuitenkin sitä mieltä, että meidän pitää kansanedustajina pystyä tekemään NATO-jäsenyyteen liittyvä vaikea päätös – ja seistä päätöksemme takana, Adlercreutz sanoo.

Wallin huolestunut Suomikuvasta

Konkreettisesti leikkausten nopeimpana vaikutuksena on se, että Suomi vähentää jyrkästi tukea tärkeää työtä tekeville kansalaisjärjestöille ja osuuksiamme YK:n eri alajärjestöille.

– Miten hallitus kehtaa sanoa, että kehitysyhteistyöpolitiikka keskittyy naisiin ja lapsiin, kun 70 prosenttia UNICEF:ille annettavista resursseista noin vain leikataan, sanoo Wallin.

Kun on kyse kansainvälisestä maineesta, Suomi joutuu maksamaan kalliin hinnan tästä sisäänpäin kääntyvästä politiikasta, arveli Wallin eduskunnan ajankohtaiskeskustelussa ulkopolitiikasta.

Subscribe to RSS - NATO