Ministeri Bergqvist kehysriihestä: ”Pieniä mutta hyviä panostuksia nuoriin ja liikuntaan, leikkaukset kohdennetaan uudelleen”

Hallitus on kehysriihen yhteydessä päättänyt erillisestä 5 miljoonan euron lapsi- ja nuorisopaketista. Liikunta-, urheilu- ja nuorisoministeri Sandra Bergqvist, RKP:n varapuheenjohtaja, suhtautuu päätökseen myönteisesti.

Vuoden 2024 talousarviossa suunnattiin ensimmäistä kertaa pysyvää rahoitusta koulu- ja oppilaitosnuorisotyöhön. Hallitus vahvistaa nyt tätä rahoitusta lapsi- ja nuorisopaketilla. Tämän lisäksi hallitus panostaa 5 miljoonaa euroa erillistä rahoitusta koulukiusaamisen vastaiseen työhön. Hallituksen lapsi- ja nuorisopaketissa osoitetaan pysyvää lisärahoitusta mielenterveyden matalan kynnyksen chat-palveluihin.

– Nuorisotyö kouluissa ja oppilaitoksissa on ennalta ehkäisevää työtä, joka tavoittaa kaikki lapset. Tutkimusten mukaan pitkäkestoisen koulunuorisotyön avulla on saatu positiivisia vaikutuksia koulujen hyvinvointiin, erityisesti kiusaamisen vähentymisen osalta.

– Chat-palveluiden lisäpanostukset mahdollistavat sen, että yhä useammat nuoret voivat saada välittömästi keskusteluapua. On erittäin tärkeää vahvistaa tällaisia tukipalveluja, joissa nuoret voivat myös iltaisin ja viikonloppuisin keskustella matalalla kynnyksellä asioista, joita huolestuttaa heitä.

Viime vuoden kesäkuussa hyväksytty hallitusohjelma sisältää yhteensä 125 miljoonan euron säästön hallituskauden lopussa opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustuksiin. Valtionavustuksia jaetaan muun muassa liikunta- ja nuorisotoimintaan. Jotta Suomi välttää joutumisen alijäämämenettelyyn, kehysriihessä sovittiin, että ministeriön valtionavustuksiin kohdistuva säästötavoite on yhteensä 150 miljoonaa euroa. Bergqvist sanoo, että sopeutustoimet ovat tiukat. 

– Olemme RKP:ssä tehneet kovasti työtä sen eteen, ettei hallituksen sopeutustoimet kohdistu kohtuuttomasti liikunta- ja nuorisotoimintaan. Nyt olemme päättäneet opetus- ja kulttuuriministeriön valtionavustusleikkausten suuruudesta, mutta seuraavaksi pohditaan niiden kohdentumista. Tavoitteena on, että suunnitellut leikkaukset voitaisiin kohdentaa laajemmin, ja siten pienentää nuorten ja liikunnan osalta, Bergqvist sanoo.

Iso uutinen hallituksen kehysriihestä on, että laajennetaan yhteisöjen mahdollisuutta tehdä verovähennyksiä lahjoituksista myös liikunta- ja nuorisotoimintaan sekä nuorten mielenterveysjärjestöihin. Liikunta- ja nuorisokentän edellytykset ulkopuolisen rahoituksen keräämiseen rinnastuvat siten kulttuuriin ja tieteeseen.

– Olen ministeriaikanani useaan otteeseen korostanut tarvetta lahjoitusvähennyksen laajentamisesta myös urheiluun ja nuorisoon. Kun valtion rahoitus vähenee, on tärkeää, että annamme paremmat mahdollisuudet ulkopuolisen rahoituksen keräämiseen. Erityisesti urheilutoimijat ovat ajaneet tätä jo pitkään, Bergqvist sanoo.

Hallitus on kehysriihen yhteydessä päättänyt palauttaa opiskelijat yleisestä asumistuesta opintotuen asumislisän piiriin.

 Muutos aiheuttaa opiskelijalle sekä etuja että haittoja. Olemme tänä vuonna aloittaneet opintotuen kokonaisuudistustyön. Lopullisen asumislisämallin sisältöön palataan kokonaisuudistuksen yhteydessä, Bergqvist sanoo.

Omaa ministerisalkkuun koskevien päätösten lisäksi Bergqvist suhtautuu myönteisesti tutkimus- ja kehittämistoiminnan lisäpanostuksiin.

 Panostukset mahdollistavat uusia innovaatioita ja vahvistavat yliopistojen ja yritysten välistä yhteistyötä. On tärkeää, että Turun seutua voidaan kehittää vahvuuksiensa pohjalta ja vahvistaa jo olemassa olevia klustereita, Bergqvist päättää.

Adlercreutz: Haastava mutta välttämätön kehysriihi

– Kehysriihi ei ollut helppo harjoitus. Tämän tiesimme jo etukäteen. Sopeuttamispäätökset olivat vaikeita ja ne koskevat yhteiskuntaa hyvin laajasti. Valitettavasti päätökset ovat kuitenkin välttämättömiä. Talousnäkymät ovat hallitusneuvotteluiden jälkeen muuttuneet merkittävästi ja siksi tasapainottavia lisätoimenpiteitä tarvitaan, Eurooppa- ja omistajaohjausministeri Anders Adlercreutz sanoo.

Lue edellinen artikkeli

Strand: Hallituspuolueiden ensimmäiset ehdotukset normien lieventämisestä esiteltiin – 32 ehdotusta edistää tehokkuutta ja joustavuutta

Kansanedustaja Joakim Strand edustaa Suomen ruotsalaista kansanpuoluetta hallituspuolueiden eduskuntaryhmien asettamassa norminpurkutyöryhmässä. Tavoitteena on tunnistaa byrokraattisia normeja, jotka pitäisi poistaa tai joita pitäisi lieventää. Työryhmä on nyt esittänyt luettelon ensimmäisistä ehdotuksistaan. Luettelo annettiin hallitukselle Kehysriihen yhteydessä, ja siinä on yhteensä 32 ehdotusta, jotka kattavat monia eri aloja. Byrokratian vähentäminen tehostaa ja joustavoittaa sekä kansalaisten että yritysten arkea.

Lue seuraava artikkeli