Ruotsalaisen eduskuntaryhmän vastaukset Juha Sipilän kysymyksiin

30.04.2015

Svenska riksdagsgruppens svar

1. Mitkä ovat mielestänne ”Suomi vuonna 2025” -vision avainsanat? Mitkä ovat strategisen hallitusohjelman 5 - 7 tavoitetta, joilla edetään parhaiten kohti asetettua visiota?

Suomi 2025 on välittävä, yhdenvertainen, kansainvälinen, kilpailukykyinen ja menestyvä. Solidaarisuus, suvaitsevaisuus, vastuunkanto ja korkea osaaminen ovat edelleen valttikorttejamme kansainvälisessä kilpailussa. Vastuullinen, kestävä ja pitkäjänteinen talouspolitiikka on perusedellytys sille, että voidaan turvata ja kehittää hyvinvointi-Suomea, jossa kaikista pidetään huolta. Talouspolitiikan tavoitteena on yritysten toimintaedellytysten parantaminen ja sitä kautta talouskasvu ja viennin lisääminen. Valtiovalta ei itsessään luo kasvua, vaan mahdollistaa sen syntymistä.

Strategisen hallitusohjelman päätavoitteet tulisi olla:
Julkinen talous tasapainoon.
Hallitus katkaisee julkisen sektorin velkaantumisen ja tekee tarvittavat sopeuttamispäätökset hallituskauden aikana (kuitenkin niin, että talous on tasapainossa viimeistään seuraavan vaalikauden aikana).
Kilpailukyky, yrittäjyys ja työnteko avainasemassa. Suomi nousee ainoastaan työllä.
Talouspolitiikan päätavoite tulee olla työllisyysasteen nostaminen. Määrätietoisella vero- ja työllisyyspolitiikalla edistetään investointeja, vientiä ja helpotetaan yritysten mahdollisuuksia kehittää toimintaansa ja palkata uusia työntekijöitä. Talouskasvua ja työpaikkoja syntyy yrittäjyyden kautta. Tarvitsemme myös joustavammat työmarkkinat. Hyvinvointia ja kilpailukykyä edistetään huomioimalla eri alueiden erityispiirteitä ja kehityspotentiaalia.
Toiminnan tehostaminen julkisella sektorilla.
Julkisen sektorin toimintoja ja rakenteita uudistetaan. Toteutetaan normitalkoot, joilla vähennetään turhaa sääntelyä. Kevennetään julkishallintoa päällekkäisyyksien välttämiseksi, lisätään asiakaslähtöisyyttä, tehdään toimintamenetelmistä joustavampia ja kannustetaan julkishallintoa uudistuksiin. Suomen on oltava edelläkävijä yhteiskunnan digitalisaatiossa.
Kestävä kasvu luodaan panostamalla energiaratkaisuihin, biotalouteen, clean-techiin, arktiseen osaamiseen, digitalisaatioon ja ympäristöön.
Suomen vahvuus on laadukas koulutus ja korkea osaaminen, joka luo edellytyksiä mm. korkean jalostusarvon teollisuudelle, josta hyödytään viennissä ja kansainvälisessä kilpailussa. Valtion tulee luoda edellytyksiä menestykselle ja kasvulle. Helpottamalla investointimahdollisuuksia, tukemalla tutkimusta ja osaamista sekä luomalla muita kasvun edellytyksiä rakennamme menestyvän Suomen.
Eriarvoisuuden ja terveyserojen kaventaminen.
Panostetaan sosiaalisen eriarvoisuuden ja terveyserojen kaventamiseen, nuorisotyöttömyyden katkaisemiseen ja nuorten syrjäytymisen ehkäisyyn. Terveyden edistäminen ja liikkumattomuuden vähentäminen pienentää terveydenhuollon kustannuspaineita. Pohjoismainen hyvinvointivaltiomallimme on oleellinen osa maamme kilpailukykyä.
Osaaminen huipputasolla myös tulevaisuudessa.
Koulumme tulee antaa jokaiselle parhaat mahdolliset lähtökohdat elämään ja kaikille tulee taata tasa-arvoinen koulutus. Koulutus ja korkea osaaminen ovat kilpailukyvyn kulmakiviä. Koulutuksen tulee myös reagoida yhteiskunnan haasteisiin ja vaatimuksiin.
Suomi kansainvälisessä ympäristössä
Suomi on aktiivinen toimija kansainvälisessä yhteistyössä; sekä Pohjoismaissa, EU:ssa että globaaleilla areenoilla. Reilu kansainvälinen kauppa ja kehityspolitiikka ovat välineitä, joilla Suomi voi edistää rauhaa, ihmisoikeusmyönteistä kehitystä ja demokratiaa maailmassa.

2. Yhdyttekö valtiovarainministeriön 19.3.2015 esittämään tilannekuvaan Suomen taloudellisesta tilasta ja valtiovarainministeriön esittämästä sopeutustarpeesta? Mikä on mielestänne julkisen talouden sopeutustarve ja tarvittavat keinot? Millä aikataululla valtion velkaantuminen tulee mielestänne katkaista?

Kyllä, lähtökohtana tulee olla VM:n arvio sopeuttamistarpeesta, eli 4 miljardia (valtio) + 2 miljardia (kunnat).

Erityisen tärkeä on, että tulevilla hallituspuolueilla on yhteinen tilannekuva julkisen talouden sopeuttamistarpeesta. Tarvitaan sekä välittömiä että pitkäjänteisiä toimenpiteitä, jotka nostavat työllisyysastetta, edistävät yrittäjyyttä, luovat uutta kasvua ja kilpailukykyä ja sitä kautta verotuloja julkisen talouden tasapainottamiseksi. Julkisen talouden tasapainottaminen edellyttää myös rakenteellisia uudistuksia, työmarkkinauudistuksia ja menosopeutuksia.

Nyt muodostettavan hallituksen tulisi tehdä suunnitelma ja päätökset siitä miten julkinen talous saadaan tasapainoon. Tasapaino on saavutettava viimeistään seuraavan vaalikauden aikana (noin 6 vuotta).

3. Hyväksyttekö linjauksen, että kokonaisveroaste ei saa nousta? Jos kyllä, niin mitkä ovat konkreettiset muutosehdotuksenne verotukseen tämän reunaehdon mukaisesti?

Kyllä, valtiovarainministeriön sekä muiden asiantuntijoiden tilannearvioiden mukaan Suomen orastava talouskasvu ei kestä kokonaisveroasteen nostamista nykyisestä.

Työnteon kannattavuuden lisäämiseksi, työllisyysasteen nostamiseksi ja kotimaisen ostovoiman tukemiseksi työn verotusta on kevennettävä. Pienituloisten ostovoimaa on tuettava tulovähennyksien kautta.

Yritysverotuksen on oltava kilpailukykyinen ja yrittäjiä on kannustettavaa investointeihin. Siksi haluamme luoda jakamattoman voiton varausjärjestelmän. Hallituksen tulee arvioida mahdollisuutta siirtyä Ruotsin ja Norjan kaltaiseen luovutusvoittoveromalliin sukupolvenvaihdosten helpottamiseksi. Meidän tulee myös kannustaa kotimaiseen omistukseen.

Kaikki verovähennykset on arvioitava kriittisesti niiden työllistämis- ja talouskasvuvaikutuksien kautta. Kotitalousvähennys on kuitenkin hyvä esimerkki verovähennyksestä, joka kasvattaa verotuloja ja kasvattaa työllisyyttä, samalla vähentäen harmaata taloutta. Siksi kotitalousvähennystä on korotettava ja kehitettävä. Haittaverojen tasoa on tarvittaessa tarkistettava.

4. Mitkä ovat konkreettiset keinot uusien työpaikkojen luomiseksi, yrittäjyyden edistämiseksi ja talouden kasvu-uralle saattamiseksi?

Talouskasvu ja työpaikat syntyvät yrityksissä ja siksi tarvitaan yrittäjämyönteisempi ilmapiiri.
Investointien lisäämiseksi tarvitaan ennustettavampi, pitkäjänteisempi ja kannustavampi veropolitiikka sekä kevyempi hallinnollinen taakka yrittäjille ja yrityksille. Toimiva infrastruktuuri on myös elinkeinoelämän ja viennin perusedellytys. Meidän tulee myös kannustaa kotimaiseen omistukseen.

Mahdollistetaan kokeiluja, kannustetaan työelämässä jaksamiseen ja yrittäjyyteen ja helpotetaan pienyritysten arkea karsimalla sääntelyä. Tähän kytkeytyy myös lupaprosessien nopeuttaminen viranomaisten palvelulupauksen kautta.

Ensimmäisen työntekijän palkkaamisen kynnystä on madallettava ja yrittäjien sosiaaliturvaa parannettava.

Pienyritysten toimintaedellytyksiä parannetaan esimerkiksi nostamalla arvonlisäveron huojennusrajaa sekä uudistamalla arvonlisäverolainsäädäntöä maksuperusteiseksi.

Työmarkkinoiden joustavuutta on lisättävä, esimerkiksi lisäämällä paikallista sopimista ja pidentämällä koeaikoja. Sen lisäksi kannustinloukkuja on purettava työnteon kannustamiseksi.

Työnperäistä maahanmuuttoa on edistettävä muun muassa ulkomaisen työvoiman saatavuusharkintaa poistamalla. Korotetaan huomattavasti tutkinnon jälkeistä oleskeluluparajaa Suomessa tutkinnon suorittaneille ulkomaalaisille opiskelijoille, jotta he voivat työllistyä Suomessa.

Lisätään kansallisia panostuksia tutkimus-, kehitys- ja innovaatiotyöhön.

5. Oletteko sitoutuneet viemään eläkeuudistuksen päätökseen työmarkkinajärjestöjen esittämällä tavalla? Oletteko sitoutuneet viemään sote-uudistuksen läpi joko kuntayhtymä- tai maakuntapohjaisena? Oletteko sitoutuneet vähentämään kuntien velvoitteita sekä väljentämään kuntia sitovia normeja paikallista päätöksentekoa vahvistamalla? Miten uudistaisitte valtionhallintoa ja aluehallintoa?

Ryhmämme sitoutuu eläkeuudistuksen läpiviemiseen, sillä Suomi tarvitsee pidempiä työuria. Jatkovalmisteluissa tulee huomioida naisten asema työmarkkinoilla. Työssä jaksamisen kannalta olisi syytä vaatia työmarkkinaosapuolilta suurempia panostuksia työelämän laatukysymyksiin.

Kyllä. Sote-uudistuksesta tulee päättää niin, että uudistus voidaan saattaa maaliin vaalikauden aikana. Sote-uudistuksen tärkein tavoite on taataa kansalaisille yhdenvertaiset palvelut ja tuottavuuden parantaminen. Valmistelua jatketaan perustuslakivaliokunnan kannanottojen pohjalta.

Kyllä

Valtionhallintoa ja aluehallintoa on uudistettava. Uudistuksissa on turvattava asiakaslähtöisyys, alueellinen saatavuus ja palvelut molemmilla kansalliskielillä.

6. Mitkä ovat mielestänne Suomen ulko- ja turvallisuuspolitiikan sekä kansainvälisen yhteistyön keskeiset linjaukset?

Suomen turvallisuuden tulee myös tulevaisuudessa pohjautua hyviin kahdenvälisiin suhteisiin, vahvaan vaikuttamiseen Euroopan unionissa ja YK:ssa sekä laaja-alaiseen yhteistyöhön muiden valtioiden ja kansainvälisten toimijoiden kanssa. Suomi osallistuu kansainvälisen vastuun kantamiseen, toimintakykyisen globaalihallinnan kehittämiseen ja kansainvälisten ongelmien ratkaisemiseen. Suomen pitää tulevaisuudessakin olla aktiivinen ja solidaarinen toimija kansainvälisessä yhteistoiminnassa, jonka päämääränä on rakentaa rauhaa, demokratiaa, turvallisuutta ja vakautta. Se toteutetaan kansainvälisissä järjestöissä, kuten YK:ssa, ETYJ:ssä ja Euroopan neuvostossa ja olemalla aktiivinen pohjoismaisessa, eurooppalaisessa ja transatlanttisessa yhteistyössä.

Suomen turvallisuus- ja puolustuspolitiikan tärkeimmät tehtävät ovat itsenäisyyden, alueellisen koskemattomuuden ja perusarvojen turvaaminen, väestön turvallisuuden ja hyvinvoinnin edistäminen sekä yhteiskunnan ylläpitäminen. Toimintalinjaa luonnehtii jatkuvuus, avoimuus ja vahva sitoutuminen eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön, joka näkyy aktiivisena osallistumisena EU:n turvallisuus- ja puolustuspolitiikan kehittämiseen, Naton kumppanuuteen, pohjoismaiseen yhteistyöhön sekä kansainväliseen sekä siviilikriisihallintaan että sotilaalliseen kriisinhallintaan. Suomen ja Ruotsin kahdenvälinen puolustusyhteistyö on entistä tärkeämmässä roolissa turvallisuuden rakentamisessa ja sitä on syvennettävä suunnitelmien mukaisesti.

Suomen puolustuksen selkäranka on oma puolustuksemme, joka perustuu yleiseen asevelvollisuuteen ja koko maan puolustamiseen. Uskottavan puolustuksen ylläpitäminen edellyttää puolustusmäärärahojen korottamista heti vaalikauden alusta. Ulko- ja turvallisuuspoliittinen ympäristö on muuttunut viimeisen vuoden aikana. Suomen ei tule sulkea pois turvallisuuspoliittisia vaihtoehtoja keinovalikoimastaan.

7. Mitkä ovat mielestänne keskeiset Suomen EU- politiikan painopisteet? Hyväksyttekö liitteessä yksi olevan eurokriisin hoitoa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan ja onko ryhmänne sitoutunut hallituksessa päätettävään yhteiseen linjaan, mikäli puolueenne on hallituksessa?

Euroopan unionin tärkein tehtävä on rauhan ja vakauden ylläpitäminen ja vahvistaminen.

Suomi on aktiivinen vaikuttaja EU:ssa. EU-politiikassa Suomi korostaa sisäistä ja ulkoista turvallisuutta, talouden integraatiota, vähemmistöjen oikeuksien turvaamista, yhteisten pelisääntöjen noudattamista ja läheisyysperiaatetta.

Näiden perustavoitteiden edistämisen lisäksi on panostettava kilpailukyvyn parantamiseen, kauppa- ja kehityspolitiikan kehittämiseen, digitaalisten markkinoiden toimivuuteen ja sääntelyn järkevöittämiseen.

Suomen pitää olla aktiivisesti mukana kehittämässä EU:n maatalouspolitiikkaa, ilmasto- ja energiapolitiikkaa, sekä edistämässä oikeusvaltioperiaatetta. Alueellisessa yhteistyössä arktinen ulottuvuus ja Itämeren ympäristö ovat Suomelle keskeisiä.

EU-mailla on yhteinen vastuu Välimeren pakolaistilanteen ratkaisemiseksi.

Ahvenanmaan erityisasemaa ja vaikutusmahdollisuuksia Suomen EU-politiikassa on kehitettävä ja varmistettava.

Hyväksymme liitteessä olevan kirjauksen hallitusohjelman pohjaksi. Kirjaus ei arviomme mukaan muuta Suomen aikaisempaa toimintalinjaa. Kirjauksen tulee antaa Suomen hallitukselle ja sen pääministerille tarpeeksi pelivaraa tulevissa neuvotteluissa ja sen sävyä olisi tästä syystä vielä hyvä harkita, jotta kirjauksen muoto ei aiheuta väärintulkintoja Suomen linjasta.

8. Miten parantaisitte perheiden hyvinvointia ja millä keinoilla olette valmiita kaventamaan hyvinvointieroja?

Onnistunut työllisyyspolitiikka vahvistaa myös perheiden hyvinvointia. Pitkäaikaistyöttömyys on usein periytyvää ja tämä trendi on katkaistava. Varhaiskasvatuksen ja perusopetuksen tason, laadun ja saatavuuden turvaaminen kaikille on avainasemassa hyvinvointierojen kaventamisessa.

Ennaltaehkäisevät toimenpiteet ovat keskeisiä. Varhaisella puuttumisella, vahvalla osaamisella ja laajalla yhteistyöllä voidaan vähentää esimerkiksi lasten huostaanottoja. Tukemalla perheneuvoloita, nuorten mielenterveyspalveluja ja myös etsivää nuorisotyötä voidaan ehkäistä nuorten syrjäytymistä ja vähentää koulupudokkaiden määrää. Erityisesti on huomioitava yksinhuoltajien sosioekonominen asema. Riittävät palvelut ovat myös tärkeitä päihdetyössä ja naisiin kohdistuvan väkivallan ehkäisemisessä.

Olisi tarpeellista tehdä perhepoliittinen kokonaisuudistus, joka yhdistää perhevapaajärjestelmän, varhaiskasvatuslain, vanhemmuuden kustannuksien jakamisen ja kotihoidon tuen. Järjestelmän tulee olla joustava ja huomioida kaikki perhemuodot tasapuolisesti. On myös tärkeää, että on olemassa laaja valikoima päivähoitovaihtoehtoja, jotka vastaavat erilaisten perheiden tarpeita. Joustavuutta tulee lisätä perheen ja työelämän yhteensovittamisessa.

Yhdenvertaiset hoivapalvelut eri ikäryhmissä ovat myös keskeisessä asemassa hyvinvointieroja kavennettaessa. Ikä-ihmisille taataan oikeus arvokkaaseen ja turvalliseen vanhuuteen.

Omaishoidontuelle pitäisi olla samat kriteerit koko maassa. Sen vuoksi tuen maksaminen olisi tärkeää siirtää Kelalle.

9. Millä keinoilla parantaisitte koulutusta ja osaamista sekä edistäisitte uusien oppimisympäristöjen syntymistä?

Tulevalla hallituskaudella on erityisesti panostettava peruskoulutuksen laatuun ja oppimisympäristöön.

Osana digitalisaatiopanostusta ja koulutuksen alueellisen kattavuuden turvaamiseksi haluamme tukea e-osaamista tasavertaiselta pohjalta. Edistetään uusien oppimisympäristöjen käyttöönottoa. Digitaalisten työvälineiden käyttöönottamista koulutuksessa on tuettava ja oppilaille on taattava yhdenvertaiset mahdollisuudet hyödyntää uuden tekniikan tuomat mahdollisuudet. Tämä edistää myös mahdollisuuksia tarjota etäopetusta.

Meidän tulee panostaa enemmän opetuksen laatuun, lisätä yhteistyötä eri koulutusmuotojen välillä ja räätälöidä ratkaisuja, jotka mahdollistavat kaikille nuorille vähintään toisen asteen koulutuksen hankkimisen. Oppisopimuskoulutusta on kehitettävä yhdessä työelämän toimijoiden kanssa. Suomalaisen koulun laadun turvaamiseksi tarvitaan riittävästi päteviä opettajia sekä lastentarhanopettajia.

Opiskeluajan lyhentämiseksi kehitetään opintojen opinto-ohjausta ja ympärivuotisia opiskelumahdollisuuksia. Saman tavoitteen saavuttamiseksi nopeutetaan työmarkkinoille siirtymistä vahvistamalla kandidaattitutkinnon asemaa.

Tiivistetään ja tehostetaan yhteistyötä korkeakoulujen välillä - myös kansainvälisesti - yhä paremman laadun saavuttamiseksi. Koulutuksen sisältö on suunniteltava siten, että aikuis- ja jatkokoulutuspalvelut vastaavat työmarkkinoiden tulevia tarpeita.

10. Oletteko sitoutuneita normien ja byrokratian purkamiseen sekä yhteiskuntaa uudistaviin kokeiluihin? Millä keinoin edistäisitte digitalisaatiota?

Kyllä, normitalkoiden toteuttaminen ja turhan byrokratian karsiminen ovat tärkeitä tavoitteita tulevalla vaalikaudella sekä kansallisesti että EU-tasolla. Poistetaan turhaa sääntelyä, panostetaan lainsäädännön laatuun ja arvioidaan uuden lainsäädännön vaikutuksia, muun muassa yrittäjyyden ja yhdenvertaisuuden kannalta.

Digitalisaatio on jatkuva prosessi, jossa Suomen on oltava edelläkävijä. Digitalisaation hyödyntämiseksi tulisi laatia digistrategia, jossa määritellään miten erilaiset digitaaliset palvelut parhaiten saadaan kaikkien ulottuville.

Toteutetaan kansallinen palveluväylä. Tuetaan tietomallien, teollisen internetin, automaation, paikkatiedon ja robotiikan hyödyntämismahdollisuuksia ja innovaatioita korkean osaamisen työpaikkojen ja uusien palveluiden kehittämiseksi.

Tuetaan uusien palveluiden ja toimintamallien kehittämistä ja syntymistä kokeiluilla ja uudistamalla lainsäädäntöä. Puretaan infrastruktuurin ja palveluvelvoitteiden ylisääntelyä ja edistetään avointa julkista dataa.

11. Miten edistäisitte biotaloutta, kiertotaloutta, kestävää kehitystä ja suomalaisen ruuan tuotantoa?

Kestävä kehitys ja talouskasvu eivät ole toisiaan poissulkevia.

Bioenergia ja bioteknologia ovat Suomelle suuri mahdollisuus. Hallituksen on laadittava biotalousstrategia tämän tukemiseksi. Suomen prioriteettina on edistyksellisen ja kilpailukykyisen metsäbiotalouden jatkaminen.

Ennustettavilla veropoliittisilla ratkaisuilla edistetään kotimaisen bioenergian kilpailukykyä. Samalla on varmistettava riskirahoituksen saatavuutta biotalouden kasvuyrityksille ja priorisoitava biotaloutta julkisessa tutkimus- ja innovaatiorahoituksessa.

Maatalouteen perustuvaa energiatuotantoa lisätään.

Kiertotalouden kokonaisvaltaista edistämistä arvioidaan parhaillaan EU:ssa. Aktiivisella politiikalla Suomi hyötyy tästä kehityksestä. Resurssien tehokkaammassa käytössä on paljon potentiaalia ja monipuolisia hyötyjä. Hallitus edistää sitä, että useampi suomalainen yritys hyödyntäisi kiertotalouden tarjoamia mahdollisuuksia. Tämä edistää kasvua, luo työpaikkoja ja uusia liiketoimintamalleja.

Suomalaisen ruuan tuotantoa turvataan vahvistamalla alkutuottajan asemaa elintarvikeketjussa, EU:n maataloustukijärjestelmän yksinkertaistamisella, säilyttämällä maataloustuet riittävällä tasolla, edistämällä elintarvikevientiä ja elintarvikkeiden alkuperäismerkintää sekä vaatimalla julkisissa elintarvikehankinnoissa suomalaista laatua. Tällä tavalla turvataan aktiivitilojen ja metsätalousyrittäjien toiminnan kannattavuus.

12. Hyväksyttekö liitteessä kaksi olevan kansainvälistä ilmastopolitiikkaa koskevan kirjauksen hallitusohjelmaan?

Kyllä.

13. Onko eduskuntaryhmällänne nykyiseen maahanmuuttopolitiikkaan tai sitä koskevaan lainsäädäntöön konkreettisia muutosvaatimuksia?

Maahanmuuttopolitiikan on oltava suvaitsevainen, turvallinen ja moniarvoinen. Suomen on kunnioitettava ja noudatettava kansainvälisiä sopimuksia, joihin olemme sitoutuneet esimerkiksi turvapaikanhakijoiden vastaanottamisessa ja perheenyhdistämisessä. Paras takuu osallisuutta turvaavalle kotoutumiselle on tarpeelliset kielitaidot, riittävä koulutustaso, syrjinnän vastainen työ ja osallisuus työmarkkinoilla. Suomi on aktiivinen toimija EU:n maahanmuuttopolitiikan muodostamisessa.

Suomi tarvitsee tulevaisuudessa, kuten useassa selvityksessä on todettu, maahanmuuttajia työmarkkinoillemme. Työperusteisen maahanmuuton edistämiseksi poistetaan saatavuusharkinta ulkomaisen työvoiman palkkaamisen osalta. Laaditaan työvoimapoliittinen kansainvälistymisstrategia, jossa asetetaan tavoitteet suomalaisten yritysten kansainvälistymiselle ja työperäiselle maahanmuutolle.

14. Oletteko sitoutuneita strategiseen hallitusohjelmaan ja sen edellyttämään hallitustyöskentelyn uudistamiseen?

Kyllä. Yhteisen luottamuksen rakentaminen on onnistuneen hallitustyöskentelyn perusta. Hallitustyöskentelyä on hyvää uudistaa. Hallitusneuvotteluissa on tärkeä avata uudistustarvetta, jotta kaikilla hallituspuolueilla on yhteneväinen käsitys uudistustarpeesta ja sen vaikutuksista.

15. Oletteko valmiita osallistumaan Juha Sipilän kokoamaan enemmistöhallitukseen ja sitoutumaan toimimaan siinä koko vaalikauden? Onko eduskuntaryhmällänne ehdottomia hallitusratkaisuun vaikuttavia kynnyskysymyksiä hallituksen ohjelman tai hallituskokoonpanon osalta?

Ruotsalainen eduskuntaryhmä on valmis sitoutumaan hallitusvastuuseen koko hallituskaudeksi.

Edellytämme

että hallituksella on yhteinen ja uskottava näkemys maamme taloudellisesta tilanteesta ja, että kaikki hallituspuolueet sitoutuvat yhdessä sovittuihin toimenpiteisiin talouden tasapainottamiseksi ja uudistamiseksi sovitun aikatauluun mukaisesti.

että maamme kaksikielisyyden perusteet turvataan.

että maamme yhteiskunnallista eheyttä ei vaaranneta. Työllisyys-, koulutus- ja sosiaalipolitiikan kautta turvataan yhteiskuntarauha ja ehkäistään syrjäytymistä. Ihmisarvoa kunnioitetaan ja suvaitsevaisuutta, solidaarisuutta, yhdenvertaisuutta ja tasa-arvoa vaalitaan johtavana periaatteena päätöksenteossa.

Kirjoittaja: