Biaudet: Esitys lukukausimaksuista on lyhytnäköistä politiikkaa

Esitys on paitsi lyhytnäköinen, myös taloudellisesti kyseenalainen. Lukukausimaksuista on huonoja kokemuksia muista Pohjoismaista.

Hallitus esittää torstaina EU- ja ETA-maiden ulkopuolelta saapuville tutkinto-opiskelijoille 1 500 euron lukukausimaksua. Maksuja perittäisiin tietojen mukaan vain vieraskielisissä ohjelmissa.

– Esitys on paitsi lyhytnäköinen, myös taloudellisesti kyseenalainen, sanoo kansanedustaja Eva Biaudet (RKP). Lukukausimaksuista on huonoja kokemuksia muista Pohjoismaista, joissa ulkomaalaisten opiskelijoiden määrä on laskenut huomattavasti maksujen seurauksena.

On myös kyseenalaista tuovatko lukukausimaksut todella lisärahoitusta korkeakoulutukseen, ottaen huomioon esim. mahdollisista stipendijärjestelmistä ja ohjelmien hallinnoinnista aiheutuvat kulut. Huomionarvoista on myös, että CIMO:n ja VATT:n julkaiseman selvityksen mukaan ulkomaiset tutkinto-opiskelijat tuovat maahan selkeää kansantaloudellista hyötyä. Biaudet’n mukaan on samalla todettava, että kun puolet Suomessa tutkintonsa suorittaneista jää Suomeen, olisi oleellisempaa keskittyä työllistämiseen ja kotouttamiseen, ei tänne haluavien karsimiseen.

– Suomeen tulevista turvapaikanhakijoista monet ovat joutuneet jättämään opintonsa kesken. Miten hallitus on ajatellut toimia heidän suhteensa? Onko Suomeen turvapaikansaaneelta Syyrialaiselta lääkäriopiskelijaltakin tarkoitus periä lukukausimaksu sen sijaan, että häntä kotoutettaisiin koulutuksen kautta? Nyt kun tulisi kotouttaa, hallitus aikookin laskuttaa, ihmettelee Biaudet.

Rantala leder tvåspråkighetskommitté

Helsingfors stadsstyrelse har idag på sitt möte tillsatt en tvåspråkighetskommitté. Marcus Rantala (SFP) valdes till ordförande för kommittén, vars mandatperiod sträcker sig till nästa kommunalval.

Lue edellinen artikkeli

Wallin huolestunut Suomikuvasta

Millainen kuva Suomesta syntyy, kun hallitus lähtee ensi vuonna leikkaamaan 330 miljoonaa euroa kehitysapubudjetista ja alentaa kehitysapumme tasolle, joka vastaa vain 0,35 prosenttia bruttokansantuotteesta?

Lue seuraava artikkeli