RKP peräänkuuluttaa parempaa yhteistyötä pitkäaikaistyöttömien osalta

Soiten aluevaltuusto kokoontui tänä vuonna viimeisen kerran. Kokouksessa käsiteltiin sekä vuoden 2024 talousarviota että investointisuunnitelmaa vuosille 2025–2028. Jos budjetti pitää, Soite tekee ensi vuonna positiivisen tuloksen, vajaalla 2 miljoonalla eurolla. RKP:n valtuustoryhmä luottaa valmisteluun ja on tyytyväinen kokonaisuuteen.

– Marginaalit ovat hyvin tiukat mutta budjetti on valmisteltu huolellisesti ja riskiarviot ovat kunnossa. Meille on erittäin tärkeää saada talous tasapainoon, kommentoi ryhmän puheenjohtaja Mats Brandt.

Ryhmäpuheenvuorossa Brandt korosti myös tarvetta painottaa ennaltaehkäiseviä toimenpiteitä entistä vahvemmin tulevaisuudessa. Terve ja itsestään huolehtiva väestö on perimmäinen tavoite, jonka eteen Soiten on tehtävä entistä enemmän.

RKP:n valtuustoryhmä jätti kokouksessa aloitteen, jossa peräänkuulutettiin yhteistyön tiivistämistä pitkäaikaistyöttömien osalta. Esimerkiksi toimeentulotukea tarvitsevat ihmiset kuuluvat sosiaalilainsäädännön piiriin ja ovat siten hyvinvointialueen vastuulla. Samaan aikaan Kansaneläkelaitos (Kela) maksaa työmarkkinatukea ja työ- ja elinkeinotoimisto (TE-toimisto) auttaa työnhaussa. Kuitenkin kunnat maksavat sakot, jos työllistämistoimenpiteet epäonnistuvat.

– Pitkäaikaistyöttömien tilanne on erittäin haastava ja ilman toimivaa viranomaisyhteistyötä emme voi odottaa parannustakaan, sanoo aloitteen kirjoittaja Margita Lukkarinen.

– On kaikkien etu, että yhteistyö sujuu. Kunnille tämä on taloudellinen kysymys mutta ennen kaikkea tässä on kyse siitä, että yksilöillä on oikeus tehokkaaseen apuun ja tukeen, jos jää työttömäksi, Lukkarinen toteaa.

Aloitteessa RKP peräänkuuluttaa kokonaisvaltaista strategiaa ja tiiviimpää yhteistyötä hyvinvointialueen ja kunnan välillä sekä selvitystä hyvinvointialueen nykyisistä työllistymistä edistävistä palveluista.

RKP:n valtuustoryhmään kuuluvat Mats Brandt, Margita Lukkarinen, Marlen Timonen, Magnus Björkgren ja Hans Snellman.

Adlercreutz: Elinvoimaiset rajaseudut ovat tärkeitä koko Euroopalle

Yleisten asioiden neuvoston kokouksesssa Brysselissä keskusteltiin tällä viikolla EU:n koheesiosta. Koheesiopolitiikan ja -rahoituksen tavoitteena on pienentää eroavaisuuksia EU:n eri alueiden välillä. Eurooppaministeri Anders Adlercreutz edusti Suomea kokouksessa. Suomen itärajan – ja samalla koko EU:n ulkorajan – tilanne huomioitiin myös kokouksessa.

Lue edellinen artikkeli

Henriksson PISA-tuloksista: Nyt vahvistamme perustaitoja

Tänään julkaistiin vuoden 2022 PISA-tulokset. Tutkimuksen mukaan suomalaisten lasten osaaminen on edelleen OECD-maiden keskiarvoa paremmalla tasolla. Oppimistulokset ovat kuitenkin heikentyneet useimmissa OECD-maissa, myös Suomessa.

Lue seuraava artikkeli