Selonteko kotouttamislain toimeenpanosta - puhe eduskunnassa

TOIMINTAYMPÄRISTÖN MUUTOKSIA

Väestön ikääntyminen ja eläkkeelle siirtyminen on johtamassa työikäisen väestön
määrän supistumiseen alle työmarkkinoiden tarpeen. Tällä hetkellä on jo
nähtävissä joillakin aloilla suoranaista työvoimapulaa. Työvoiman tarve tulee
kasvamaan entisestään tulevaisuudessa, kiihtyvästi vuodesta 2010 lähtien.
Maahanmuutto on yksi keino muiden keinojen, kuten paremman kohtaannon,
pitempien työurien ja koko työvoimareservin ohella, jolla voidaan vastata
työvoiman tarpeeseen ja varautua myös tulevaisuuden työvoimapulaan. Yksin
maahanmuutolla ei tietenkään voida täysin vastata väestön ikääntymisestä
johtuviin haasteisiin. Vaikka työllisyyskehitys lyhyellä aikavälillä ei
jatkuisi yhtä suotuisasti lähiaikoina, on meidän syytä jatkaa pitkäjänteisen
maahanmuuttopolitiikan kehittämistä.

Talman,

Befolkningens stigande medelålder och pensioneringen håller på att leda till
att befolkningen i arbetsför ålder minskar så att den inte längre kan svara mot
behovet på arbetsmarknaden. Redan nu kan man se en direkt brist på arbetskraft
inom vissa branscher. Behovet av arbetskraft kommer att öka ytterligare i
framtiden. Givetvis kan utmaningarna till följd av befolkningens stigande
medelålder inte bemötas fullt ut enbart genom invandring.

Den utländska befolkningen i Finland har ökat med nästan 40 000 personer
(nästan 140 000 den 31 augusti) sedan år 2002, då den förra redogörelsen skrevs.
Trots det är andelen invandrare fortfarande liten i internationell jämförelse.
Under 2007 flyttade sammanlagt 25 230 personer till Finland. Av dem var 16 928
utländska medborgare. Nettoinflyttningen var omkring 13 000 personer, vilket är
det högsta antalet i efterkrigstidens Finland. Det bör naturligtvis påpekas att
alla inte hör till arbetskraften.

Puhemies,

Suomen ulkomaalaisväestö on vuodesta 2002, jolloin edellinen selonteko
laadittiin, noussut lähes 40 000 henkilöllä (31.8. jo lähes 140 000). Silti
kansainvälisesti verrattuna maahanmuuttajien määrä on Suomessa edelleen pieni.
Vuoden 2007 aikana Suomeen muutti yhteensä 25 230 henkilöä, joista ulkomaan
kansalaisia oli 16 928. Nettomuutto voitto oli silloin noin 13 000 henkilöä,
mikä on suurin määrä sotien jälkeen. Huomioitavaa on, että kaikki eivät
tietenkään kuuluneet työvoimaan.
Nykyinen kotouttamislaki on valmisteltu ja tullut voimaan aikana, jolloin
pakolaisuus ja muut humanitaariset syyt olivat merkittävimmät maahanmuuton
perusteet. Nyt, kun maahanmuuton perusteet ovat moninaisemmat, myös
kotouttamisen kokonaisuutta on tarkasteltava uudelleen.
Yksilöllisten kotouttamistoimenpiteiden tarpeessa, erityisesti kieli- ja
perehdyttävän koulutuksen, on yhä enemmän perhesyistä tai työperusteisesti
maahan muuttaneita. He ovat kuitenkin kotoutumissuunnitelmaan oikeutettuja
ainoastaan silloin, kun he ovat työttömiä työnhakijoita tai toimeentulotuen
saajia. Moni esimerkiksi puolisona maahan tullut jää näin paitsi ilman
kotouttamistoimenpiteitä, myös tyystin ilman viranomaisten neuvontaa ja
ohjausta.
Jokainen maahan muuttava tarvitsee vähintäänkin informaatiota ja opastusta
suomalaisen yhteiskunnan rakenteista, maahan muuttavan oikeuksista ja
velvollisuuksista, palvelujärjestelmästä sekä mahdollisuuksista opiskella
suomen/ruotsin kieltä. Niissä tilanteissa, joissa tilapäinen maassa oleskelu
muuttuukin pysyväisluonteiseksi, ensi vaiheen opastus on pohja tuolloin
tapahtuvalle kotoutumiselle.

SELONTEKO 2008

Talman,

Redogörelsen ger en mycket mångsidig analys av integrationen. Utöver
genomförandet av integrationslagen har en avsikt med redogörelsen också varit
att beskriva fenomen som har ett nära samband med integrationen, såsom frågor
som rör likabehandling, attityder, diskriminering, utslagning och brottslighet.

Som exempel kan nämnas den utredning Inrikesministeriet lät utföra i samband
med projektet Jämlikhet i boende som visade att invandrarna inte alls vill bo i
bostadsområden med enbart invandrare eller ens människor som hör till samma
etniska grupp. Koncentration av etniska grupper ansågs göra integrationen i
samhället omöjlig.

Puhemies,

Selonteossa ei kuvata pelkästään sitä, miten nykyinen kotouttamislaki on
toiminut tai mitä haasteita kotouttamistoimenpiteet aiheuttavat niitä
toimeenpaneville tahoille. Selonteko tarkastelee myös niitä haasteita, jotka
liittyvät kotouttamiseen lain toimenpiteiden ulkopuolella. Myös kotoutumiseen
läheisesti vaikuttavia ilmiöitä nostetaan esiin, kuten yhdenvertaisuusasiat,
asenteet, syrjintä, syrjäytyminen sekä rikollisuus.

Esimerkkinä todettakoon että sisäasiainministeriön Yhdenvertaisuus asumisessa
-hankkeen yhteydessä toteutettu kenttätutkimus osoitti, että maahanmuuttajat
eivät halua, että heidän asuinalueensa muodostuisi pelkästään maahanmuuttajista
eikä edes samaan etniseen ryhmään kuuluvista ihmisistä. Keskittymisen koettiin
tekevän yhteiskuntaan kotoutumisesta mahdottoman. Pääkaupunkiseudulla on jo
esimerkkejä siitä, että kerrostalo- ja korttelikohtaisesti keskittymiä on
päässyt syntymään. Asuntopolitiikalla on täten vaikutuksensa kotoutumiseen.

Selonteossa on myös tuotu esille konkreettisia hyviä käytänteitä
kotoutumistoimenpiteistä, joita tietyt kunnat ovat eri sektoreilla toteuttaneet.


Selonteossa tavoitteeksi on asetettu maahanmuuttajien työttömyysasteen ja koko
väestön työttömyysasteen välisen eron kaventaminen ja puolittaminen vuoteen
2013 mennessä. Koska maahanmuuttajien työllisyys on edelleen niin paljon
korkeampi kuin koko väestön, olen keväällä asettanut selvityshankkeen koskien
maahanmuuttajien työllistymisen esteitä ja tuloloukkuja. Selvitysmieheksi olen
kutsunut tohtori Pentti Arajärven. Selvityshankkeen tavoitteena on paitsi
selvittää maahanmuuttajien työllistymiseen liittyvät esteet, myös tehdä
kehittämisehdotukset maahanmuuttajien työmarkkinakelpoisuuden parantamiseksi ja
työllistymisen edistämiseksi.

On käsittämätöntä, että työtön maahanmuuttaja joutuu Helsingissä odottamaan
melkein puoli vuotta pääsyä työvoimatoimiston virkailijan puheille. Tilanne
vaihtelee maan eri osissa, mutta kyseinen odotusaika on aina sekä kotoutumisen
että maahanmuuttajan työpanoksen hyödyntämisen näkökulmasta liian arvokasta
menetettäväksi.

Maahanmuuttajien työllisyysasteen kohoaminen kantaväestön tasolle toisi esim.
julkiselle sektorille Helsingissä 58 miljoonan euron vuosittaisen säästön, joka
koostuisi lisätyistä verotuloista mutta myös säästöistä. Näin todetaan
Helsingin kaupungin Valtion taloudellisen tutkimuskeskukselta (VATT) tilaamassa
tutkimuksessa. Jos maahanmuuttajien työllisyysaste nousisi 50 %, arvio
kokonaissäästöille on 49 miljoonaa euroa vuodessa. Hyöty näkyisi ennen kaikkea
korkeampina verotuloina.

Seuraavaksi haluan nostaa esille selonteon tärkeimpiä kehittämisehdotuksia.

1) SOVELTAMISALAN LAAJENTAMINEN

Toimintaympäristön muutosten vuoksi kotouttamislain soveltamisalaa tulisi
täsmentää ja laajentaa henkilöpiirin osalta. Soveltamisalan tulisi olla
kuitenkin luonteeltaan joustava ja korostaa erityisesti maahantulijoiden
yksilöllisiä tarpeita.

Soveltamisalan henkilöpiirin laajennuksella on tarkoitus antaa esim. työn
perusteella maahan tuleville henkilöille ja heidän perheenjäsenilleen oikeus ja
mahdollisuus päästä tiettyjen yksilöllisten kotoutumistoimenpiteiden, kuten
kielikoulutuksen piiriin. Tarkoituksena ei ole kuitenkaan säätää
kotouttamistoimenpiteistä pakollisia kaikille uusille maahanmuuttajille.
Kotouttamistoimenpiteiden ei tule olla myöskään samanlaisia kaikille eri
perustein maahan tuleville henkilöille, vaan kotouttamistoimet tulee räätälöidä
yksilöllisesti eri henkilöiden tarpeiden mukaisesti.

Soveltamisalan laajentaminen ei koskisi myöskään sellaisia selvästi
tilapäisesti Suomeen muuttavia ulkomaalaisia, joiden esim. työnteko kestäisi
työn kausi- tai projektiluonteisuuden vuoksi vain joitakin viikkoja, kuukausia
tai enintään yhden vuoden.

Kotouttamislakia ei ole tarkoitus muuttaa enää osittaisuudistuksilla, vaan
sisäasiainministeriö käynnistää kotouttamislain kokonaisuudistuksen tavoitteena
hallituksen esityksen antaminen eduskunnalle vuoden 2010 alussa.
Eduskuntakäsittely on täten lähtölaukaus uudistukselle ja tulee varmaan
antamaan monta virikettä uudistuksiin.

2) KOTOUTUMISKOULUTUS

Talman,

Ett centralt mål för integrationsåtgärderna är å ena sidan att hjälpa
invandrare som flyttat till Finland på olika grunder att skaffa sig de
färdigheter som krävs för att de ska kunna anpassa sig till samhället och få
tillträde till arbetsmarknaden och å andra sidan att hjälpa det finländska
samhället och arbetslivet att se invandrarna som en resurs.

Det är tyvärr ett faktum, att det räcker i genomsnitt 3 - 6 månader innan en
invandrare får plats i en språkundervisningsgrupp - för dem utan läs- och
skrivkunskap räcker det ännu längre.

Puhemies,

Kotouttamistoimenpiteiden keskeinen tavoite on auttaa eri perusteilla Suomeen
muuttaneita hankkimaan ne valmiudet, joita yhteiskuntaan sopeutumiseen ja
työmarkkinoille pääsyyn edellytetään ja toisaalta auttaa suomalaista
yhteiskuntaa ja työelämää näkemään maahanmuuttajat voimavarana.

Valitettavasti tosiasia on, että kestää keskimäärin 3-6 kuukauteen ennen kuin
maahanmuuttaja pääsee mukaan jonkinlaiseen kielikoulutukseen. Luku- ja
kirjoitustaidottomilla se voi kestää vielä kauemmin. Puoli vuotta tyhjän
panttina - nimenomaan silloin kun ihminen oppisi kaikesta eniten, motivaatio on
suuri? Pitkät jonotusajat joutuvat työvoimatoimistojen resurssitarpeista - ja
siihen pyritään puuttumaan mm. pääkaupunkiseudun aiesopimuksen kautta.

Kasvava ja monimuotoistuva maahanmuutto asettaa haasteita kotouttamispolitiikan
kehittämiselle. Myös suoraan työhön ja opiskelemaan tulevien kieli- ja
yhteiskuntaan opastavan koulutuksen kehittämiseen on tarvetta.

Ottaen huomioon erittäin moninaiset maahantulon perusteet,
kotoutumiskoulutuksen pituus tulisi sovittaa maahanmuuttajan yksilöllisiin
tarpeisiin ja toisaalta myös työelämän tarpeisiin. Olisi tärkeää tavoitella
sellaista koulutuksen mallia, jossa kieli- ja perehdyttävä koulutus ja työnteko
tai työharjoittelu voidaan tarvittaessa liittää yhteen.

3) LAPSET JA NUORET

Talman,

De bristfälliga språkkunskaperna hos unga invandrare kan hindra dem från att
söka sig till fortbildning. Unga invandrare, särskilt de som flyttat till
Finland när de var i skolåldern, löper större risk att bli utan avgångsbetyg
från grundskolan än den övriga befolkningen. Enligt Utbildningsstyrelsens
statistik blir invandrare utan utbildningsplats efter grundskolan mer än
dubbelt oftare än alla som fått avgångsbetyg från grundskolan.

Puhemies,

Maahanmuuttajanuorten puutteelliset kielelliset valmiudet saattavat estää heitä
hakeutumasta myöhemmin mm. jatkokoulutukseen. Maahanmuuttajanuorten, varsinkin
peruskouluikäisinä Suomeen muuttaneiden, riski jäädä ilman peruskoulun
päästötodistusta on muuta väestöä suurempi. Opetushallituksen tilastotietojen
mukaan maahanmuuttajanuoret jäävät peruskoulun jälkeen ilman
jatkokoulutuspaikkaa yli kaksi kertaa useammin kuin kaikki peruskoulun
päästötodistuksen saaneet. Noin ¼ 15 - 25 vuotta täyttäneistä
maahanmuuttajanuorista olivat vuonna 2005 koulutuksen tai työn ulkopuolella.

Kielen opetuksen laatua tulee kehittää ja määrää lisätä. Tavoitteena tulee olla
se, että mm. suomi/ruotsi toisena kielenä -opetusta taataan kaikille
tarvitseville perusopetuksessa vähintään kolme vuosiviikkotuntia.
Maahanmuuttajanuorille tulee kehittää ja järjestää kunnissa räätälöityä
neuvonta- ja ohjaustoimintaa peruskoulun yläasteella ja sen jälkeen yhdessä
työvoimahallinnon kanssa.

Maahanmuuttajalapsille ja -nuorille oman äidinkielen opetus on myös erittäin
tärkeää. Yhdessä oman äidinkielen opetuksen kanssa suomi/ruotsi toisena kielenä
-opetus vahvistaa oppilaan monikulttuurista identiteettiä ja rakentaa pohjaa
myös toiminnalliselle kaksikielisyydelle.

Mutta voimme tyydytyksellä panna merkille, että vuodesta 2009 tarjotaan
maahanmuuttajanuorille lukuvuoden mittaista valmentavaa opetusta.

4) PAKOLAISTEN KUNTIIN SIJOITTAMINEN

Pakolaisten vastaanotto on kunnille vapaaehtoista ja perustuu sopimukseen
kunnan ja TE-keskuksen kesken. Sopimusjärjestelmän oleellisin merkitys on siitä,
että pakolaisten vastaanotto on suunniteltua ja mitoitettu kunnan
mahdollisuuksien mukaan järjestää asunto ja pakolaisuudesta johtuvat
erityispalvelut.

Valtio korvaa pakolaisten vastaanotosta sopimuksen tehneille kunnille
vastaanotosta aiheutuvat kustannukset, joskaan korvauksien tasoa ei ole
tarkistettu vuoden 1993 jälkeen. Vastaanottosopimuksen tehneiden kuntien määrä
on viime vuosina ollut tarpeeseen nähden liian pieni. Tämän vuoksi pakolaisia
vastaanottavien kuntien määrää on lisättävä.

Pakolaisten kuntiin sijoittamista pyritään edistämään valtakunnallisella
koordinaatiolla. Tarkoituksena on kuitenkin säilyttää pakolaisten kuntiin
sijoittamista koskeva sopimusjärjestelmä.

Arvoisa puhemies

Edellisen selonteon osalta eduskunta edellytti lausunnossaan, että
hallintovaliokunnalle annettaan vuoden 2005 loppuun mennessä selvitys
kotouttamiseen liittyvistä rahoitusta sekä valtion ja kuntien välistä
kustannusten jakoa koskevista kysymyksistä. Työministeriö toimitti helmikuussa
2006 selvityksen maahanmuuttajista aiheutuvista kustannuksista. Valiokunta
katsoi, että saadun selvityksen perusteella on todettava, että
maahanmuuttajista aiheutuvia kustannuksia ei voida selvittää pelkästään
nykyisten tilastojen pohjalta, joten välttämätöntä olisi kehittää mm. seurantaa
ja tilastointia.

5) SEURANTA

Kotoutumisen seurantaa ja arviointia on siten tehostettava olennaisesti.
Selonteossa ehdotetaan, että seuranta ja arviointi kootaan viidestä
peruselementistä, johon kuuluu vuosittainen rekisteripohjainen seuranta
Tilastokeskuksen johdolla, palvelutarjonnan vaikuttavuuden ja kotouttamisen
tilaa koskevalla kartoituksella, maahanmuuttajabarometrilla sekä
nettiportaalilla, johon kerätään tutkimus ja seurantatietoa.

Kaiken seurannan tarkoituksena on varmistaa, että kotoutuminen onnistuu - koska
niin tässä kuin muussakin työssä ennaltaehkäisy on monin kerroin halvempaa kuin
myöhemmät korjaustoimet.

Lopuksi

Toivon vilkasta keskustelua selonteosta. Maahanmuuton profiilin muuttuminen,
sisäasiainministeriön maahanmuutto-osastoon perustettu kotouttamisyksikkö ja
tuleva lain uudistus mahdollistavat uuden ja paremman kotouttamispolitiikan
luomisen. Eduskunnan selontekokäsittely on tärkeä osa tätä uudistamisprosessia.